Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter

    ”Riistan ruokinta on yksi metsästäjien perusvelvollisuuksista. Tekemällä riistanhoitotyötä ansaitaan oikeus ottaa saalistakin talteen.”

    Ei tainnut mennä ihan perille, mitä tuolla aiemmin ajoin takaa. Olen osallistunut riistanruokintaan syöttämällä niille hehtaarikaupalla taimikoita, osallistunut siten jo tuhansilla euroilla ruokintakustannuksiin.

    Jos haluaisin liittyä tuollaiseen seuraan, niin joutuisin osallistumaan lisäksi toisenlaisen ruoan tarjoamiseen ruokintapaikoilla ja sen kustannuksiin. Tarkoitus tällä olisi ylläpitää tai kasvattaa eläinkantaa. Muutaman vuoden kuluttua saisin ehkä jonkun kiintiön puiteissa kaataa jonkin eläimen.

    Tätä tarjotaan meille ratkaisuksi ongelmien poistamiseen. Tämäkö on ihan OK?

    Jean S

    Suhteeni suorittavaan on aiemminkin ollut räjähdysherkkä, mutta come on, kuka nyt vakavalla naamalla väittää, vieläpä samassa viestissä, että a) ruokkimisen lopettaminen johtaisi riistakannan hallitsemattomaan lisääntymiseen (eli peurat lisääntyvät jos ruokinta vähenee) ja b) runsas ruokinta on edellytys nykyistentasoisten saalismäärien saamiseen (eli peurat vähenevät jos ruokinta vähenee)?

    Itse varsinainen ongelma näkyy hyvin noissa Planterin sääntöesimerkeissä: maanomistaja vuokraa metsästysoikeuden seuralle, mutta seura tekee tarpeettoman itsenäisesti päätöksiä metsästystavoista ja metsästämättä jättämisestä ja nämä päätökset tehdään – ihan ymmärrettävästi – metsästystarpeet edellä, eivätkä maanomistajan intressit siinä paljon kiinnosta. Vuokralainen siis vie, ja vuokranantaja vikisee.

     

    A.Jalkanen

    Jean S jälkimmäinen kpl: ehdottomasti juuri näin, vuokralaisella on nyt kaikki valtuudet ja metsänomistajalla on ne kuuluisat ’kusiaisen valtuudet’.

    Jean S ensimmäinen kappale: et lukenut ihan tarkasti suorittavan viestiä. Se on se, että ruokintapaikalta on helpompi metsästää kauriita kuin ilman niitä, ts. nyt vallitsevassa ylisuuren vhp-kannan tilanteessa ruokintaa ei voida lopettaa yhtäkkiä. Vasta sitten kun kanta on saatu metsästäen pienemmäksi. Suorittavan kanssa olen myös siinä samalla linjalla, että pohjoisempana, siellä missä ei vielä ruokita kauriita, sitä ei ehkä kannata aloittaakaan.

    Metsuri motokuski

    Itsekkin metsästäjänä en kyllä allekirjoita suorittavan kommenttia riistan ruokinnasta. Täällä Suomessa nykyinen riistakanta on ollut pitempään kuin ihmiset. Ne ovat sopeutuneet saamaan ravinnon myös talvella. Sen vuoksi minusta riistanruokinta on ihan turhaa. Riistaruokinnan vielä käsitän siinä tapauksessa että ylisuurta kantaa houkutellaan riistapeltoihin josta verotus suoritetaan.

    Onhan se jonkinlainen moraalinen tekijä että riistaa ruokitaan ja sillä verukkeella verotetaan. Etäänlainen hyvitys. Mutta riista ei ruokaa tarvii.

    Ola_Pallonivel

    Eiköhän pikkuhiljaa myös palstan suurelle yleisölle valkene, että metsänomistajan ja metsästäjien välillä on melkoinen eturistiriita.

    Lyhyen ajan ratkaisu on ottaa tuommoisilta seuroilta maat pois. Saadaan painetta seuroille muuttaa käytäntöjään, kun alue hupenee ja sitä mukaa luvat. Tarvittaessa syntyy kilpaileva seura, jonka vaikutusalue kasvaa vanhan seuran alueen pienentyessä.

    Metsuri motokuski

    Ethän oola yleistä. Paljon on seuroja joissa yhteistoiminta toimii ja osataan ajatella järkevästi.

    suorittava porras

    Korostin ruokinnan tärkeyttä tilanteessa ,johon on ajauduttu. Jos se nyt lopetetaan ,saslista saadaan vähemmän ja edelleen kasvussa oleva kanta levittäytyy laajemmalle saadakseen riittävästi ravintoa. Vahingot kasvavat pelloilla ,metsissä ja liikenteessä.

    Itse olen niin laiska ,että en riistaa ruoki. Toisille ruokinta tuottaa elämyksiä ja mielihyvää.

    Silloin ,kun omistin maatilan,kasvatin ruista. Syysoraalta oli hyvä napsia liiat hirvenvasat pois kuleksimasta ja vihannesmailta valkohäntäpeurat ,jos sattuivat paikalle sopivaan aikaan . Maanomistajana ja seuran jäsenenä sain aika vapaat kädet näissä asioissa. Tietysti tilannetta paransi seuralaisten luottamus siihen ,että aseeni kävi kohti .?

    Onko muuten tietoa siitä ,kumpien mailla hirvieläinvahinkoja on enemmän. Niillä ,joiden mailla on ruokintapiste ,vai niillä ,joilla ruokintaa ei ole?

    Planter

    ”Korostin ruokinnan tärkeyttä tilanteessa ,johon on ajauduttu. Jos se nyt lopetetaan ,saslista saadaan vähemmän ja edelleen kasvussa oleva kanta levittäytyy laajemmalle saadakseen riittävästi ravintoa.”

    Kesällä ihmiset yrittävät viljellä pelloilla ja puutarhoissa samaa einestä, mitä kauriille/peuroille on syötetty koko talvi. Tietysti ne keväällä ruokinnan loppuessa levittäytyvät ympäristöön syömään totuttua ruokaa ja muutakin. Mitä enemmän niitä on ruokittu sitä suuremmaksi on populaatio on kasvanut. 12 miljoonaa kiloa ei ole mikään houkutusruoka vaan pääruoka, À la carte.

    Ongelma voidaan välttää ruokkimalla vuoden ympäri ja levittäytyminen voidaan estää rakentamalla reilun kokoinen aitaus ruokintapaikan ympäri ja mielellään ruokkijoiden omalle maalle  se aitaus.

    Muutenkin märehtijöiden hyötysuhde on huono, eli paljonko ruoasta päätyy lihaksi. Kun valkohäntäpeuroille syötetään ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia ja viljaa 12 miljonaa kiloa vuodessa ja lihaa saadaan 2 miljoonaa kiloa, niin kannattaisi syödä ne porkkanat sellaisenaan kierrättämättä vhp:n pötsin kautta.

    Jean S

    Olen ajatellut, Planter, asiaa vähän tarkemmin.

    Kyllähän asia on niin, että kun se ystävällinen metsästäjä raahaa niitä porkkanoita sinne metsään niiden sorkkaeläinten syötäväksi, niin kyllähän meidän maanomistajina pitäisi maksaa metsästäjille siitä onnesta, että saamme hyvälaatuista peuran- ja kauriinkakkaa, joka saa metsämme kasvamaan aina vaan paremmin. Eikö vain? 😉

    (Ja ymmärrän kyllä, että ruokakasalta on kiva ampua, mutta että jos metsästyksen tarkoitus olisi tappaa eläimiä, niin meillä olisi huomattava joukko erilaisia menetelmiä nykyistä paljon tehokkaampaan jahtaamiseen, niistä vain osa on kielletty, koska homma menee liian helpoksi.)

    Planter

    Siinä taimien kakka-lannoitteesakin aika huono hyötysuhde, kun taimien lannoittamiseen käytettyä kakkaa muodostetaan taimia syömällä.

    Asiaan…..

    Nyt linjataan eduskunnassa, mikä on metsästyslain 26 §:n tarkoittama eläinkannan vaarantumisen taso. Luke on arvioinut, että kyseisten eläinten määrä olisi 200-300 haarukassa. Ilmeisesti niitä on enemmän. Luken arviot ovat aina vähän alakantissa, joten olkoon vaikka 500.
    Maa-ja metsätalousministeri ja 98% kansanedustajista on jo ilmoittanut kantansa, että taso on tämä. Eläintä, jota on Suomessa 500 yksilöä, voidaan kannan vaarantumatta metsästää.

    ”26 § (18.2.2011/159)
    Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla…”

    Mennään toiseen nimeltä mainitsemattomaan eläimeen. Sen kanta ”romahti” vuonna 2012 noin 85 000 yksilöön ja tuli tulkintoja, että kanta on vaarantumassa. Asiaa ei siinä vaiheessa käsitelty eduskunnassa, mutta turuilla ja toreilla sitäkin enemmän.
    Rauhoittamistakin vaadittiin, muiden muassa arvostettu hirvitutkija emeritusprofessori Kaarlo Nygren. Paikallisia rauhoituksia toimeenpantiin ja pyyntilupamäärää leikattiin rajusti joka puolella. Kanta elpyikin nopeasti oikein reippaasti yli 100 000 määrään Luken takaisinlaskennan mukaan.

    Kohta eräs uskonnollisen hirvikultin saarnaaja kiipeää saarnastuoliin julistamaan samaa epistolaa, että kyse oli vain planterin taimikossa olleesta emästä ja kahdesta vasasta, muualla ei näkynyt syksyllä kuin yhdet hirven jäljet, lisäksi VS2:ssa tapahtui sitä ja tätä. Koska kyseessä on pieni epätyypillinen saariston hirvitalousalue, niin laitetaan täältä esimerkiksi keskikokoinen varsinais-suomalainen hirvitalousalue VS3.

    Hirvikanta on pysynyt koko 2000-luvun yli 4 / 1000 lukemissa. Mitään lain tarkoittamaa kannan vaarantumista ei ole tapahtunut vuoden 2012 paikkeilla. Ollaan oltu koko 2000-luvun hirvikannan hoitosuunnitelman määrittelemän kipurajan 4 / 1000 ha yläpuolella. Näin ovat riistakeskuksen viisaat sinne kirjoittaneet:

    ”Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    vs3

    Moni työryhmä on persuuksia penkillä kuluttanut ja suunnitemia on laadittu, toisensa perään ja vakuutettu, että paremmaksi muuttuu, mutta ei muutu, metsänomistajia on huijattu.

    Jokainen säätötekniikkaan perehtynyt ymmärtää, ettei tällaista PID-säätimellä mallinnettavissa olevaa hirvikannan säätösysteemiä saada koskaan viritettyä ja kalibroitua. Yksittäiset metsästäjät ja seurat säätävät , derivoivat (D), tekevät nopeita säätöjä, jos ”takapihalla” ei näy hirviä, laittavat kiväärit kaapiin. Riistahallinto taas yrittää integroida (I) saamiensa väärien lähtötietojen perusteella ja nämä yhdistämällä pitäisi saada stabiili säätösysteemi. Ei onnistu, takaisinkytkennässä on valtavia viiveitä, värähtelee aina, eli heiluu ja pysyy tavoitearvon yläpuolella.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 1,096)