Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Miksi mettämies kritiikkiä pelkää. Joko tutisee?

    A.Jalkanen

    Mitä tekemistä mettämiäs ehdotat? Jos lähden mukaan ampumaan elikoita, se ei alenna kantaa yhtään, koska jos minä en ole siellä, joku muu ampuu ne kumminkin.

    Per Ä Reikäs

    EDIT

    Per Ä Reikäs

    EDIT

    Puuki

    Peräsreikä ei ymmärrä näköjään hyymoria yhtään.   Puhuu vain omista juomisistaan ja sen vaikutuksista ; jutut on nimimerkkinsä mukaisia.

    Tyhmyydestäkin voi olla montaa mieltä.  Mutta en minä vielä kovin tyhmä ole. Tietäsitpä erään naapurin , se on tosi tyhmä, melkein yhtä tyhmä kuin sinä.

    Planter

    ”Ylivoimaisesti paras tapa vaikuttaa hirvikannan säätelyyn on urputtaa vähemmän tyhjää tällä palstalla ja osallistua ihan itse siihen säätelyyn; miksi näin yksinkertaisesta asiasta pitää yrittää tehdä niin kovin vaikeaa?”

    Katsotaan esimerkin valossa maanomistajan mahdollisuus säädellä pienten hirvieläinten kantaa liittymällä seuraan ja yksinkertaisesti paukuttelemalla liiat elukat pois. Miksikö ihan yksinkertaisesta asiasta on tehty niin vaikeaa?

    Googlasin hieman metsästysseurojen sääntöjä ja keräsin alla olevaan koosteeseen, muutamia kohtia. Ei ole kovin tehokasta, jos joutuu ensin koeajalla kolme vuotta talviruokkimaan valkohäntäpeuroja ja kustantamaan oman osansa ruokinnasta , jos ei ruoki saa potkut. Muutaman vuoden kuluttua voi ehkä jonkun kiintiön puitteissa päästä jopa ampumaan jonkun uroon, jolla on sarvet nurinperin päässä, eikä ole trofeekelpoinen. Liittymällä seuraan sitoutuu pahimmillaan ruokkimaan, kasvattamaan ja hoitamaan kantaa, vaikka tarkoitus olisi äkkiä vähentää niitä.

    Vaikka pyyntilupa maksaa 17€, niin joku seura pyytää ”ylimääräisistä” luvista 50€. Vaikka metsäkauris on pyyntiluvista vapaa, niin erittäin monilla seuroilla on jäsenille tiukat kiintiöt, jotkut jopa rauhoittavat.

    Planter

    sääntökooste

    A.Jalkanen

    Metsänomistajan käytännön toimenpiteisiin on nyt kieltämättä tullut uutena pienet hirvieläimet. Miten suhtautua ruokintaan? Pitäisikö se jättää kokonaan aloittamatta sellaisilla alueilla, joilla metsäkauris ja vhp ovat vasta satunnaisia vierailijoita? Seurat ehkä painostavat maanomistajia, että se olisi sallittava metsästyksen tehostamiseksi?

    Lisäksi olisi lisättävä vhp metsästysvuokrasopimukseen. Yhdelle metsästäjälle olen jo maininnutkin metsäkauriista, että sitä saa poistaa. En ole vielä tähän ikään nähnyt omassa metsässäni koskaan metsäkaurista – vhp on sen sijaan oleskellut alueella jo vuosikausia sen kummemmin lisääntymättä.

    kim1

    Kyllä yksittäinenkin metsästäjä voi hirvikantaa vaikuttaa….:Keijo Vilhunen: Jos ei tänä syksynä saada sorkkaeläin kantaa alemmaksi…,niin jostain kumman syystä minulla on sellainen mutu tuntuma että ensi vuonna on metsästäjiä vähemmin…

    suorittava porras

    Koejäsenyydestä.

    Metsästysharrastuksen piiriin on tulossa hyvin eritasoisia harrastajia. Tämän vuoksi koejäsenyys on tarpeen. Pelkkä saaliin kiilto silmissä ei tee metsästäjää eikä ”lännen nopein” ole varmaan se halutuin vieras kenenkään maanomistajan tiluksilla.

    Metsästyksen saloihin ja riistanhoitoon perehdytään koejäsenyyden aikana. Samalla osoitetaan mielenhallinta ja kypsyys käsitellä asetta ja tulla toimeen jahtikavereiden kanssa. Metsästysseuratoiminnan täytyy olla jopa kurinalaisempaa moniin muihin harrasteisiin verrattuna ,kun harrastukseen liittyvät tehokkaat aseet.

    Riistanhoito on hyvä keino kasvaa vastuulliseksi metsästäjäksi. Samalla opii tuntemaan ympäristöä ja saaliseläimien elintapoja paremmin.

    Riistan ruokinta on yksi metsästäjien perusvelvollisuuksista. Tekemällä riistanhoitotyötä ansaitaan oikeus ottaa saalistakin talteen. Tasavertaisuus seuran sisällä ei puolestaan toteudu ,jos toiset hoitavat riistaa ja toimettomat korjaavat sadon. Jos ei osallistu ruokintaan , on erillinen kaatomaksu vähintäänkin kohtuullinen asia aktiivisempia kohtaan.

    Koejäsenyyttä pidetään turhana peikkona. Koeajan pituus vaihtelee eri seurojen sääntöjen puitteissa. Se voi olla lyhyempikin ,jos metsästäjäkokelas osoittaa vastuullisuutensa ja osaamisensa lyhyemmässä ajassa.  Esimerkkitapauksena omassa seurassa metsästykseen osallistuneesta vieraasta tuli seuran varsinainen jäsen alle kahdessa kuukaudessa vahvojen näyttöjen ansiosta. Nykyiset säännöt mahdollistavat jäsenyyden pelkällä johtokunnan päätöksellä ja päätös voidaan tehdä vaikka puhelinkokouksen avulla. Kokemattomille on luonnollisesti koejäsenyys ,mutta sen pituus on ihan kokelaan omista kyvyistä kiinni. ”Rambojen ”taival pysähtyy kuitenkin siihen koejäsenyyteen.

    Riistan ruokinnasta sen verran ,että ilman ruokintaa saalista kertyisi nykyistä huomattavasti vähemmän. Jos ruokinta yhtäkkiä lopetettaisiin nykyisessä tilanteessa , kasvaisi riistakanta hallitsemattomasti ja vahingot kasvaisivat samassa suhteessa. Nykyisellä massiivisella ruokinnalla estetään vahinkojen syntymistä. On parempi antaa riistan tarvitsema ravinto ruokintapaikkojen kautta ,kun antaa elukoiden aterioida viljelmillä ja puutarhoissa. Ruokintaa voidaan vähentää vain sitä tahtia ,kun kanta alenee. Ruokintaa ei liene nykyisen tiedon valossa viisasta ainakaan kovin paljon lisätä siellä ,mihin pienet sorkkaeläimet ovat vasta levittäytymässä. Annetaan luonnon hoitaa tilanne, jotta jo koetuilta ongelmilta vältytään.

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 1,096)