› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 101 102 103 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Visakallo 3.10.2022, 17:57

    Kyllä riittävä määrä hirviä saadaan pienemmälläkin porukalla ammuttua, jos vain otetaan olemassa olevaa tekniikkaa käyttöön. Drone on hirvien paikantamisessa käyttökelpoinen, tehokas ja edullinen apuväline.  Paikkakuntien hirvimäärätkin saataisiin niillä tarkasti selville. Ehkä juuri sen takia niitä ei halutakaan sallia.

    Planter 3.10.2022, 18:32

    Keskustelu näkyy lähteneen taas vanhoille urille, susikortti on lyöty pöytään ja siitäpä on mukava kinastella. Oma havainto oli kun mantereen palstalla oli laitettu pari peuraa halki-poikki-ja pinoon (tekijöistä ei ollut epäselvyyttä), niin sen jälkeen systemaattinen taimikon syönti oli vähentynyt, haukattu sieltä täältä, ei oltu vietetty paikallaan taimikossa koko talvea, kuten ennen. Vahingot siis jakautuneet tasaisemmin, liikekannallepanon johdosta. Kokonaisuudessa kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten en ota kantaa suuntaan tai toiseen.

    Taidan olla palstan persona non grata, kun aina väännän keskustelun takaisin säätöjärjestelmään ja tylsiin tilastoihin, mutta sieltä se totuus löytyy.

    Suorittavan portaan vastine edellisen sivun kirjoitukseeni oli niin hyvä, että kopioin sen tähän kokonaisuudessaan:

    ”Ei ole suinkaan kysymys ylipotkimisesta. Riistahallinnolla on vastuu siitä ,että pysytään tavoitehaarukassa eivätkä hirvityhjiöt kasva liian suuriksi. Planterin kommentoima referaatti oli suoraan metsästäjille omariistan kautta jaetusta jokavuotisesta infosta ja pyyntilupiin liittyvistä ohjeista ”

    (Info oli tämä: ”Alueittaisissa pyyntisuosituksissa syksyn jahtiin todettiin ,että on pidettävä huolta ,että laajoja hirvityhjiöitä ei synny. Merkit tyhjiöistä on jo olemassa…Jos saalistettavaa on niukasti ,ei ole pakko käyttää kaikkia lupia)….

    Ei ole montaa vuotta siitä ,kun pyyntilupia kehotettiin käyttämään vastaavalla foorumilla täysimääräisesti. Nyt on onnistuneen toiminnan tuloksena päästy tilanteeseen , jossa on noudatettava harkintaa. Jokainen seura tahollaan päättää /harkitsee havaintojensa perusteella ,paljonko pyyntilupia anotaan ja käytetään. Ei pitäisi olla mikään ihmetyksen aihe. Jos on , ihmettelijä ei ole perillä asioiden kulusta , vaikka kirjoituksissaan niin väittää ja asettaa riistahallinnosta tulevan ohjeistuksen kyseenalaiseksi. Käytettävissä oleva tieto ja paikalliset havainnot ohjaavat toimintaa. Yksittäiset mielipiteet ovat vain mielipiteitä.”

    Ensiksi korjataan, ettei kirjoituksissani ole kysymys mielipiteestä vaan pragmaattisesta insinöörimäisestä lähestymistavasta. Ei se ole mielipide, joka perustuisi itse metsässä havaittuihin hirviin, syönnöksiin tai papanakasoihin. Kaikki perustuu Luken ja Riistakeskuksen tietoihin.
    Jokunen vuosi sitten sain kovalla työllä selvitettyä hirvikannan säätöjärjestelmän palaset. Osittain ne oli aika hyvin kätketty, mutta kaikki löytyi.

    Sen jälkeen kaikki olikin helppoa. Olen työssäni suunnitellut säätöjärjestelmiä, joten hirvikannan säätöjärjestelmän mallintaminen oli helppoa. Kyseessä on periaatteessa ihan perus PID-säätöjärjestelmä. Hirvisäädössä kaikki vaan toimii hitaammin, mutta samat lainalaisuudet pätevät. En nyt lähde piirtelemään mitään integraaleja, vaan katsotaan ihan pelkistetysti.

    Säätöjärjestelmässä on anturi, joka reaaliaikaisesti mittaa säädettävää suuretta. Hirvikannan säädössä se anturi on metsästäjiltä jahtikauden aikana kerättävä tieto hirvihavainnoista, havainnoista/päivä, kaadetuista, sukupuoli-ja ikä jakaumasta ym. Näistä Luke laskee säätösignaalin, joka on verotussuositus Rhy:ille seuraavaa jahtikautta varten.

    Havainnoissa on tietysti virhettä tahatonta ja/tai tahallista. Virhettä Luke korjaa ns takaisinlaskennalla, jossa lasketaan minkälainen edellisien vuosien hirvikanta on voinut tuottaa viimeisen jahtikauden saaliin. Tämä on säätimen takaisinkytkentäsignaali, joka hirvisäädössä korjaa viivästetysti metsästäjiltä kerättyä tietoa.

    Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joissa kaikissa on asetettu säätöjärjestelmään alueellisten riistaneuvostojen toimesta paikallinen tavoite johon pyritään. Tavoitteesta Luke laskee pyyntilupasuositukset hirvitalousalueiden riistahoitoyhdistyksille ala-ja ylärajat. Ikäänkuin ”termostaatin” ylä-ja alarajat, joiden välissä hirvisäädön pitäisi pysyä.

    Jos kerätään yhteen hirvitalousalueiden tavoitteet, niin koko maan tavoite on ollut noin 76 000-77 000. Koskaan ei kuitenkaan ole saavutettu tavoitetta, alle 80 000 ei ole päästy. Uusi säätöjärjestelmä on kaikkine mausteineen ollut käytössä 2016 lähtien. Hirvimäärä on liikkunut 85 000- 107 000 välillä. Viimeinen arvio on 80 800, mutta joka vuosi takaisinlaskenta on korjannut reaaliaikaista arviota ylöspäin, joten vahva oletus on, että se on korkeampi. Säätöjärjestelmä toimii, mutta säätää hirvikantaa keskimäärin noin 20 000 liian korkealle.

    Muutama vuosi sitten oli hirviä jopa 30 000 yli tavoitteen. Siinä vaiheessa riistakeskus ohjeisti käyttämään luvat täysimääräisesti. Lienee ymmärrettävää, ettei silloin enää pyydetä panttaamaan, kun kanta on ryöstäytymässä käsistä. Lukeltakin tuli silloin suoraan ohjeet suurelle joukolle Rhy:iä käyttää verotussuositusten ylärajoja.

    Nyt kun on päästy lähelle tavoitetta riistakeskus ohjeistaa irrottamaan piuhat Luken hirvikannansäätösysteemistä, joka veisi tavoitteeseen tai pitäisi siinä. Lupia ei ole ilmeisesti pantattu, mutta vastuu siirretään kollektiivisesti suoraan metsästäjille, saatteella, että älkää käyttäkö kaikkia lupia. Siirretään metsästäjille päätös toimia omien havaintojen perusteella, vaikka Luke on laskenut metsästäjiltä kerättyjen tietojen perusteella verotussuositukset paikallistasolle, Rhy-tasolle.
    Ohjeistus pitäisi aina olla Luken suositusten noudattaminen. Jos sitten käy niin, ettei hirviä seuran alueella jonain vuonna ole, niin ilmaan ei ampua tarvitse. Diffuusio korjaan asian seuraavina vuosina, tyhjiöt eivät ole pysyviä.

    Tässä tulee sitten se mielipide:

    Kun yli 20 vuotta on totuttu korkeampaan hirvikantaan, niin siitä on muodostunut uusi normaali, riistaneuvostojen asettama alempi tavoite koetaan epänormaaliksi. Metsästäjien mielestä saattaa olla riistakeskuksen paimenkirjeen mukainen tilanne, hirviä on niukasti. Ei siis käytetä kaikkia lupia. Lisäksi medioissa uutisoidaan, että hirvet ovat vähissä. Lopputulos on selvä, lupien käyttöaste jää alhaiseksi, hirvikanta lähtee taas nousuun, vaikka keskimäärin ei edes ole saavutettu tavoitteen ylärajaa.

    Visakallo 3.10.2022, 18:47

    Kun on kuunnellut omallakin paikkakunnalla juttuja, että hirvet ovat kadonneet, niin minäpä taisin ne tänään löytää. Puolentoista hehtaarin kuusentaimikko oli niin täynnä tuoreita hirvenmakauksia, että lähes koko alueen ihmisen korkuinen heinä oli tampattu maata vasten. Vastaavaa en ole nähnyt koskaan aikaisemmin. Olin tietysti hyvin tyytyväinen, kyllähän raivaaminen sujuu paljon paremmin, kun työtä haittaavat heinät on ensin jyrätty maata vasten.

    A.Jalkanen 3.10.2022, 18:50

    Planterilla hyvä tilannekatsaus. Miten sidosryhmien toiveet sopivat tuohon Planterin kuvaamaan säätöjärjestelmään? Sidosryhmien anturihan tarkkailee eri mittareita kuin metsästäjien, eli sidosryhmätoiveet perustuvat muun muassa hirvien tekemiin vahinkoihin taimikoissa ja liikenneonnettomuuksien määriin.

    Reima Muristo 3.10.2022, 18:57

    ”Miten sidosryhmien toiveet sopivat tuohon Planterin kuvaamaan säätöjärjestelmään? ”

    On se sitten vaikea ymmärtää että kaikki sidosryhmät on kepu-mtk:n hallussa. Tässä sitten lopputulos, puunkasvattaja kustantaa kaiken.

    Kepu pettää aina. M.O.T.

    Planter 3.10.2022, 19:37

    ”Miten sidosryhmien toiveet sopivat tuohon Planterin kuvaamaan säätöjärjestelmään?”

    Sidosryhmät eivät säädä mitään, metsästäjät säätävät kantaa ampumalla hirviä tai olemalla ampumatta. Sidosryhmien ”toiveet” sisältyvät (tai niiden pitäisi sisältyä) alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvikantatavoitteeseen, ”termostaatin” keskikohtaan, johon säätimellä pyritään. Sidosryhmäkokouksessa tavoite pitäisi ”säätää” paikalleen ottamalla huomioon vahinkotilanne ja vahingonkärsijöiden näkemyksetkin.

    suorittava porras 3.10.2022, 19:43

    Asioita voi yrittää laskea ja jälkeenpäin on helppo olla viisas. Yhteistoimin asiat on kuitenkin saatu korjattua ja hirvikanta puolitettua. Samoin on käynyt kannanvaihtelujen suhteen. Nykyinen järjestelmä tarjoaa paljon enemmän mahdollisuuksia reagoida tilanteen muutoksiin edelliseen verrattuna

    . Paikalliset vaihtelutkaan eivät aiheuta päänvaivaa ,kun pankkiluvat ovat käytössä. Liikaa ahnehtimista tosin voidaan suitsia , jos joku haluaa ahneuksissaan ampua pyyntilupaehtojen vastaisesti pelkkiä aikuisia hirviä. Lupapankin lukot aukeavat vasta silloin ,kun hirviä on arvioitua enemmän ja kiintiöön kuuluvia vasoja on ammuttu suunnitelman edellyttämä määrä.

    Seikka ,johon ei ole saatu riittävää muutosta neuvonnasta ja palopuheista huolimatta , on naaraiden suhteellinen osuus saaliista. Edelleen ammutaan vasojen puuttuessa niiden sijaan uros. Niukat havainnot vasoista johtavat aina naaraiden säästämiseen ja aikuisten hirvien sukupuolijakauman vääristymiseen. Niukan sonnikannan vuoksi vasatuotto laskee ja johtaa helposti virhearvioihin kannan koosta.

    Metsästäjät pyrkivät omatoimisesti korjaamaan tilannetta alentamalla metsästyspainetta. Näin kävi 10 vuotta sitten. Ei käytetty edes niitä lupia ,mitä oli laskelmien perusteella tarjolla. Näillä tienoilla lähes kaikki metsästäjät olivat sitä mieltä ,että kantaa piti kasvattaa. Tämä tapahtuikin (jopa yli odotusten ),mutta onneksi uuden järjestelmän kattava ja reaaliaikainen seuranta ja kannanhoitosuunnitelmat tulivat avuksi . Hirvien määrä saatiin viidessä vuodessa yhdessä sovitulle tasolle. Vanhan järjestelmän aikaan tilanteen korjaamiseen kului toistakymmentä vuotta. Hirvikannan rakennekin vinoutui pahasti , joka oli osittaisena syynä metsästyspaineen alentamiseen rakenteen oikaisemiseksi 10 vuotta sitten.

    Hirvikannan rakennetta joudutaan nytkin oikaisemaan alentuneen vasatuoton vuoksi.Vasoja tulisi jäädä 25-30% kannan koknaismäärästä jahtikauden lopussa. Jos osuus on tätä pienempi ja havaintojen määrä vähäinen , lupamääriä vähennetään. Vahva epäilys on ,että alhainen vasatuotto johtuu alhaisesta sukukypsien sonnien määrästä.

    Planter väittä ,että riistahallinto olisi ongelmien takana ohjeistaessaan varovaisuuteen ja harkintaan niillä alueilla ,joilla hirvikanta on tavoitehaarukassa. Valitettavasti millään keinolla ei voida välttyä siltä ilmiöltä ,että naaraita säästetään hirvikannan vähennyttyä tietylle tasolle. Tämä on se takalauta ,jolloin metsästyspainetta käytännössä lasketaan , vaikka kuka vaatisi mitä. Hienotkin laskelmat joutuvat mappi ö:n uumeniin . Varovaisuusperiaate nousee pintaan ja kanta lähtee kasvuun.

    Planter 3.10.2022, 19:55

    ”Metsästäjät pyrkivät omatoimisesti korjaamaan tilannetta alentamalla metsästyspainetta. Näin kävi 10 vuotta sitten. Ei käytetty edes niitä lupia ,mitä oli laskelmien perusteella tarjolla.”

    Tätä juuri tarkoitin, kun metsästäjät jo oma-aloitteisesti alentavat metsästyspainetta, niin minkä ihmeen takia riistakeskus lyö lisää löylyä lähettämällä paimenkirjeen, että ei tarvitse käyttää kaikkia lupia.

    Varovaisuusperiaate toimii näköjään vain toiseen suuntaan. ”Ei ole suinkaan kysymys ylipotkimisesta. Riistahallinnolla on vastuu siitä ,että pysytään tavoitehaarukassa eivätkä hirvityhjiöt kasva liian suuriksi.”

    ”Planter väittä ,että riistahallinto olisi ongelmien takana ohjeistaessaan varovaisuuteen..”

    Nyt pitäisi olla varovainen, ettei kolmen vuoden kuluttua ole taas 30 000 elukkaa yli tavoitteen, kenellä siitä on vastuu, ellei riistahallinnolla?

    suorittava porras 3.10.2022, 20:47

    No sitten aletaan korjata mahdollista virhettä,jos on tarpeen. Tosin nykysysteemi antaa mahdollisuuden korjata asioita jo ennen sitä.

    Kannanvaihtelusta ei päästä eroon ,mutta vaihteluväli on pienempi edellisten vuosikymmenten tapahtumiin verrattuna. Reaaliaikainen tietojärjestelmä on tukeva työkalu kannanhallinnassa. Valitettavasti sekään ei täysin vaikuta siihen metsästäjien   mieltymykseen,että uroshivi kiinnostaa muita vaihtoehtoja enemmän. Hirviä on vähän ,jos sarvipäitä ei nähdä. Tämä tunne johtaa haluttomuuteen ampua muitakaan.

    A.Jalkanen 3.10.2022, 21:02

    Olisiko tämä keskustelu tulkittavissa niin, että metsästäjiä pelottaa enemmän kantatavoitteiden alle jääminen kuin tavoitteiden ylittäminen? Sidosryhmiä puolestaan haittaa enemmän kantatavoitteiden ylittäminen kuin niiden alittaminen. Siinäpä pulma: ollako vai eikö olla?

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 101 102 103 … 108 109 110