› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 100 101 102 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Gla 3.10.2022, 07:25

    Planter: ”Uutisen otsikko oli oudosti laadittu, sillä hirviä ei ole tavoitteeseen nähden vähän, vaan ollaan riistaneuvostossa asetetun tavoitteen ylärajalla.”

    Otsikolla ohjataan yleisön mielipidettä. Kuten edellisellä sivulla (99) kirjoitin, jutun kommenteista päätellen monille jäi käsitys metsästyksen haitallisesta vaikutuksesta riistakantoihin. En pidä mahdottomana sitä, että tämä ei ole vahinko. Onko tällaisen metsästysvastaisuuden takana ymmärrystä todellisuudesta, se on sitten eri asia. Mutta useinhan luontoaiheissa näkökulmista syntyy keskustelua. Onko luonto säilytettävä mahdollisimman koskemattomana luontona vai onko ok hyödyntää sitä raaka-ainetuotannossa.

    Nostokoukku 3.10.2022, 10:46

    Tilastokeskuksesta ja Lukesta hyviä uutisia metsänomistajille ja mäntyä käyttävälle teollisuudelle! Suomessa on n. 300 000 metsästyskortin lunastanutta, mutta heistä vain 200 000 enää metsästää, alle 18 vuotiaita metsästäjiä on vain 8600 ja nuorten osuus vähenee koko ajan. Vuoteen 2024 mennessä 15 vuotiaiden osuus koko väestöstä vähenee 100 000 tuhannella. Tuo ikä on se jolloin metsästys alkaa nuorta kiinnostamaan. Hirvenmetsästykseen osallistuvien keski-ikä on yli 50 vuotta. Maaseutu autioituu kiihtyvää tahtia. Kaupungistumisen myötä metsästys, etenkin hirvenmetsästys, ei enää kilpaile muiden harrastusten kanssa, eikä ole enää mahdollistakaan harrastuksena.

    Ei mene enää kauan, kun ylisuurta  hirvikantaa ei  tarvitse ylläpitää metsästäjien iloksi, koska hirvenmetsästäjien valmistus on lopetettu. Hirvikanta voidaan mitoittaa muiden tarpeiden mukaan. Mikä sitten neuvoksi. Hirvikanta kun ilman metsästystä tahtoo kaksinkertaistua kolmessa vuodessa. Hirvi on perso nuolukiville, olen niitä seurannut pitkään riistakameroilla. Ei ehkä ole avaruustiedettä kehittää nuolukivi, jossa on hirven tappava myrkkyosio mukana. Vaivatonta ja helppoa kannansäätelyä, ja luonto kiittää.

    A.Jalkanen 3.10.2022, 11:12

    Jos metsästäjien rivit harvenevat, sehän tarkoittaa myös sitä että suurpetojakin metsästetään vähemmän. Metsästyksestä tulee enenevässä määrin elämysmatkailupalvelu ja ammattimetsästäjien hoitama vahinkojen torjuntapalvelu.

    Joku esittää tähän heti vastaväitteen, että maksavan vierasmetsästäjän on saatava saalista; no ei tarvitse jos siitä ei makseta vaan elämyksestä. Turisti ymmärtää kyllä että villi saalis ei ole varma, paitsi jos se on kalalammikossa tai aitauksessa.

    suorittava porras 3.10.2022, 11:43

    Elämysmatkailu nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena on valitettavasti toiveajattelua. Raitista ilmaa löytyy lähempääkin ja halvemmalla. Elämysmatkailija on kertakäyttötuote. Metsästäjä,varsinkin hyvän metsästyskoiran omaava, takaa edes jonkinlaisia tuloksia ja sen että tarpeellinen  toiminta jatkuu. Pedot puolestaan lisääntyessään eivät pysty vähentämään merkittävästi hirvien määrää . Koiraharrastuksen ne kyllä lopettavat ,kun musti toisensa jälkeen päätyy petojen raatelemaksi. Harva enää sen jälkeen ko”tarkoitukseen” koiraa hankkii.

    Nostokoukku 3.10.2022, 11:55

    Suomessa ammutaan vuosittain n. 50 000 hirveä ja 70 000 peuraa. Yksi suden perhelauma, keskimäärin 5/lauma, tappaa hirven viikossa, peuroja kaksi viikossa. Metsästäjät korvatakseen susilaumoja tulisi olla yli tuhat, noin 5000 sutta. Se ei ole paljon Suomen kokoisessa harvaan asutussa maassa, mutta epäilemättä joidenkin mielestä liikaa, ns. sosiaalinen kestävyys saattaa ylittyä.

    A.Jalkanen 3.10.2022, 14:27

    Kylläpä vain Nostokoukku, saattaisi ylittyä susien sietokyky. Kestävä susikanta on arvioitu noin 500 yksilöksi, muistanko oikein? Tuon määrän vaikutus on kuitenkin paljon suurempi kuin suora saalistus, koska niillä on myös pelotevaikutus jonka vaikutus saaliseläimen kantaan voi olla jopa suurempi kuin suora saalistus. Koirametsästys vaikeutuisi susien lisääntyessä, joten siinä pitäisi tukeutua enemmän ajomiehiin kuin pystykorvaisiin koiriin.

    Suorittavalle: metsästysmatkailu olisikin pitkän tähtäimen suunnitelma. Tällä hetkellähän metsästys on vielä haluttu harrastus vaikka ikäluokat pienenevät. En usko että tulijoista olisi pulaa, jos tuote on kohdallaan. Pakettiin pitäisi sisällyttää aktiviteettejä koko perheelle ml. ruskaretkeily, kalastus, marjastus, sienestys jne. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa ei ole mitään kovin muuta erikoista kuin kauniit maisemat, ja silti siellä taotaan rahaa matkailulla. Meillä on aivan samat edellytykset.

    suorittava porras 3.10.2022, 15:03

    Petojen pelotevaikutuksista on kokemusta. Pitävät hirvieläimet jatkuvasti liikkeellä ja aiheuttavat laumautumisen. Lisääntyneestä liikkumisesta (24/365) seuraa pakostikin liikenneonnettomuuksia ja laumautumisesta pahempia tuhoja ,jotka keskittyvät pienemmille alueille. Rauhassa ja isommalla alueella operoivien hirvieläinten tekemiä mahdollisia tuhoja ei edes huomaa. Lauman pesiytyminen taimikkoon ja viljelykselle lähelle asutusta petoja välttääkseen  näkyy varmasti.

    Anneli voisi unohtaa jo tuon miesajokuvitelman. Mistään ei nykypäivänä löydy sitä määrää ajohenkilöitä ,joka riittäisi korvaamaan koirat metsästyksessä. Meilläkään ei mies/henkilöajohommaa ole   harrastettu 40 vuoteen. Ei riittäisi miehet passiin. Pari ,kolme koiraa vastaa metsästyksessä komppaniankokoista ihmismäärää. Kun jahtiin osallistuu vain kymmenen kahtapuolta oleva määrä henkilöitä, on koiran avulla tapahtuva metsästys ainoa vaihtoehto sulan maan aikaan.

    Nykyään on niin paljon mahdollisuuksia vapaamuotoiseen liikkumiseen luonnossa ,että metsästys on sitovuutensa takia jäämässä taka-alalle niin meillä ,kun muuallakin. Perheiden sisällä harvoin kaikki harrastavat edes samoja asioita. Tämä vaikuttaa nuorten perheellisten valintoihin. Lasten harrastukset menevät omien edelle ja tässä kisassa metästys on lähes sina kärsivä osapuoli. Tämän sanon neljän eri asioita harrastaneen lapsen isänä. Auto ei ruuhkavuosina ehdi seisomaan edes pihassa saati päiväkausia metsästysreissuilla. Sitä tarvitaan tuon tuosta lasten likutteluun harrastuksesta toiseen.

    Kun edelliseen lisätään vanhemman tai molempien työskentely vuorotöissä viikonloput mukaan lukien, ei sitoutumista vaativaan harrastukseen ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia.

     

    Nostokoukku 3.10.2022, 15:04

    Rullatuolillako ne vanhat hirvimiehet siellä metsässä ajomiehenä ajelisivat? Jo nyt suurin osa ei tahdo metsäautotien ojasta yli päästä. Koko perheen marja- ja sieniretket ohesistuotteena ehkä hankalia marras-tammikuussa puolimetrisessä hangessa suurimmassa osassa maata. Petojen pelotevaikutus hetkellistä, kaikkeen tottuu eläinkin. Esim. Afrikan savanneilla seepralauma hetkellisen paon jälkeen katselee rauhallisena, kun leijonalauma pistää lajitoveria tuulensuojaan. Espanjassa on susia yli kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna, hyvin mahtuisi Suomeen 5000 sutta. Jotain on kuitenkin tehtävä, muutenhan mänty joutuu uhanalaisluokituksessa Punaisen kirjan kovimpaan kategoriaan. Metsästäjistä ei enää kymmenen vuoden päästä apua ole. Viljan, öljykasvien, juuresten, hedelmä- ja marjakasvien tuotannossa erilaisten tuholaisten myrkyttäminen on arkipäivää, välttämätöntä ja yleisesti hyväksyttyä. Miksei myös puuntuotannossa? Kemistit ja biologit kyllä kehittävät aineet joilla peura-hirvilaumat lakoavat.

    A.Jalkanen 3.10.2022, 16:24

    Epäilen josko susien määrän nosto esim. 250 > 500 vaikuttaisi noin paljon hirvien elämään… Eikö talvilaidunten ongelmat ole johtuneet siitä, että hirvet tykkäävät olla talvella laumassa ja jos petoja ei ole, kannattaa pysytellä vain paikoillaan eikä tuhlata energiaa paikan vaihtoon.

    Jos hirvikannan hoito alkaa näyttää aivan ylivoimaiselta, sitten kannattaa kanta ajaa alas – esimerkiksi alentamalla naarasosuutta niin kauan kunnes kanta on jälleen hallittavissa kulloinkin käytössä olevalla työvoimalla.

    Vastuunvapauslauseke: en tiedä itse asiasta yhtään mitään joten nämä mietteet voi jättää omaan arvoonsa.

    Huviksein tarkistin Wikipediasta Uuden Seelannin turismin merkityksen: suorat ja epäsuorat kansantuotevaikutukset yhteensä yli 10 % BKT:stä ja nettovientituloista 17 %. Siis samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuus meillä.

    Nostokoukku 3.10.2022, 16:51

    Vähäisten petojen pelotevaikutus vain siirtää hirvilaumat uuteen paikkaan tihutöihin. Yli 5000 suden porukka ratkaisisi metsänomistajien suurimman ongelman. Tuon joukon pelote olisi jo sitä luokkaa, että hirvet uisivat meren yli Ruotsiin. Siellä on totuttu näihin tuholaisiin, talvikanta jopa 15 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kuitenkin ruotsalaisilla menee useimmilla mittareilla mitattuna paremmin kuin meillä.  Olen käynyt Pohjois-Ruotsissa, eikä siellä ole tarvinnut metsiä kansantalouden takia ”Osaroida” ja jokaista painannetta ojittaa.

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 100 101 102 … 108 109 110