Metsäomistajat laiminlyövät taimikoittensa hoitoa. Taimikoista alle puolet eli noin 43 prosenttia on metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa. Tyydyttävässä kunnossa taimikoista on 35 prosenttia ja hoitamalla nämä voisi vielä pelastaa.

Yleisimmät virheet ovat istutustiheys sekä varhaishoidon puute. Varhaishoito eli taimikon perkaaminen rikkakasveista olisi jokaisen metsänomistajan helppo tehdä omatoimisesti, mutta vain harva ryhtyy puuhaan.

– Se on valitettavan vähäiseksi jäänyt viime vuosina ja se kyllä näkyy näissä tuloksissa. Siihen kun ei saa mitään valtiontukea ja se on työlästä ja ikävää niin harva siihen ryhtyy. Muutenkin metsänomistajien omatoiminen työ on vähentynyt hirveästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, Metsäkeskuksen Etelä-Savon alueen edistämispalveluiden päällikkö Tarja Hämäläinen kertoo.
Hoitamattomuus syö talousmetsän ja tuo lepikon

Kookas vesakko haittaa taimien kehitystä ja voi vioittaa taimia painamalla niitä vinoon. Pahimmillaan taimikko tukehtuu muun kasvuston alle.

– Sieltä todennäköisesti kuolee ainakin osa taimista ja tulee kasvutappioita. Jos sieltä esimerkiki havupuun taimi kuolee niin tilalle voi tulla vesa-syntyistä lepikkoa mikä on tietysti sitten aikanaan ihan eri arvoista puuta kuin jos siellä kasvaisi mäntyä tai kuusta, Hämäläinen toteaa.

Pelkkä taimikossa kasvava heinikkokin kannattaa siivota, sillä syksyllä lakoontuessaan heinät voivat jättää taimet alleen. Lisäksi myyrät ja sienitaudit pitävät heinikosta.

Käytännössä metsänomistajan pitäisi tarttua vesuriin, raivaussahaan ja sirppiin ja perata taimien ympärykset heinikosta, vatukoista ja muusta vesakosta, kun havupuun taimet ovat 1-2 metrin pituisia eli muutaman vuoden ikäisiä.

Ajallaan hoidettu puusto järeytyy nopeasti ja hakkaamaan pääsee 10-15 vuotta aikaisemmin kuin huonosti hoidetun puuston kohdalla.

Yle Etelä-Savo