Keskustelut Metsänomistus Metsänomistajat ovat tyytyväisiä hirvikannan pienentymiseen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)
  • Metsänomistajat ovat tyytyväisiä hirvikannan pienentymiseen

    Luonnonvarakeskus :

    Lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Suhtautuminen on muuttunut oleellisesti vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli 140 000, lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Silloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista.

  • jees h-valta

    Sitten kun se luku on 100% ovat kaikki tyytyväisiä ja myös liikenteessä voi ajella suhtkoht normaalilla mielentilalla. Kaikki alle 100%:n on yhtä kuin metsänomistajan oikeuksien polkemista.

    Anton Chigurh

    Kolme ämmää on holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien (100000 yksilöä, 1,8% väestöstä) johtama byroo, jonka käskytyksen alainen on tämäkin foorumi. Ihan stubbimaista muunneltua totuutta ei täälläkään enää uskalleta esittää.

    Mutta kuitenkin, otsikolla johdetaan heti kättelyssä harhaan (kuten odottaa vielä sopii).

    Varsinainen asia onkin sitten piilotettu viimeisiin virkkeisiin (kun ei enää uskalleta jättää poiskaan):
    ”Yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirvelle.”

    Sitä onkin sitten valittu oikein innolla:
    miljoona (1000000) hehtaaria rehevimpiä kuusenjuurikäävän riivaamia maita on tuhoontuomitusti istutettu uudelleen kuuselle, samoin miljoona (1000000) hehtaaria kuivia mäntykankaita, joilla kuusisato on luokkaa joulukuusi (enintään heinäseiväs). Yhteensä viidentoista (15) vuoden uudistusalat.

    Jo 17.04.2013 MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola ja saman byroon lakimies vesa malila ilmaisivat metsänomistajien vaatimuksen lausunnossaan hirvikannan hoitosuunnitelmaksi:

    ”Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat yms.”

    Tällä hetkellä on VMI:n mukaan näkyvissä hirvituhoja miljoona (1000000) hehtaaria, lisäksi nuo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien aiheuttamia vääriä puulajivalintoja, yhteensä yli kahdenkymmenen (20) vuoden uudistusalat.
    Tämä vekseli lankeaa vielä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien ja heidän vielä holtittomampien johtajiensa maksettavaksi.

    Gla

    Kysely on tehty ja vastaukset laitettu exceliin. Nyt on johtopäätösten aika.

    Luke: ”Jos metsänomistuksen tavoitteena on sijoittaminen, nähdään hirvikanta kaikkein herkimmin liian suureksi.”

    Millä painoarvolla eri intressiryhmien mielipiteet pitää huomioida vai onko kaikkien mielipide samanarvoinen? Pitääkö siis yhteiskunnassamme määritellä tyytyväisyys hirvikannan kokoon niiden mielipiteen perusteella, joilla talous ei ole päällimmäinen motiivi? Tässä yhteiskunnassa, joka aivan oikein kehittää biotaloutta ainoana kestävänä mallina tulevaisuutta ajatellen.

    Entä miten vaikuttaa nyt tyytyväisten mielipiteeseen tilanne, jossa hirvikanta esimerkiksi puolitettaisiin tai leikattaisiin kolmanneksella? Olisivatko he silloin tyytymättömiä liian pienen hirvikannan takia? Sitä ei tutkimus kerro, joten nyt saadun tuloksen perusteella ei voi päätellä hirvikannan olevan demokraattisesti oikea tai edes hyvä. Ei varsinkaan, kun verrataan 140000 yksilön tilanteeseen.

    Gla

    Luke: ””Kyselyn mukaan yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistettaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirville.”

    Saavutetaanko tällä mahdollisuudella tyytyväisyys hirvikantaan ilman, että ymmärretään menetelmän ongelmista yhtään mitään?

    Kun luonnonsuojelija Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen nimissä kyselytutkimuksen ”SUOMEN
    METSÄT JA METSÄPOLITIIKKA — kansalaisten näkemyksiä”, lehdistötiedotteessa nostettiin päällimmäiseksi asiaksi 69% avohakkuita vastustavien osuus siitä huolimatta, että toisen kysymyksen mukaan metsien hoitoon ollaan pääosin tyytyväisiä. Samassa tutkimuksessa kyseltiin myös esim. tyytyväisyyttä eri toimijoiden valtaan yms. asioihin. Kun vastauksista vain pieni osa oli eos, ymmärtää hitaampikin, ettei vastaajilla ole valmiuksia muodostaa vakavasti otettavaa mielipidettä asiasta. Valtaosalla vastaajista tuskin on tietoa tuon tason asioista, kuten ei myöskään jatkuvasti peitteellisen vs avohakkuumallin vaikutuksista kattavasti asian eri puolet huomioiden. Mielipide muodostetaan kuvitelmien perusteella.

    On ihan ok selvittää, mitä mieltä kansa on, mutta päätökset pitää tehdä kestävämpien tietojen valossa. Sama pätee hirviasiaan. Jos kysyjälle kerrotaan, että hirvikannan suuruus korreloi hirvikolarien määrän kanssa ja että parin viimeisen vuoden aikana kolarien määrä on kasvanut 32%, tyytyväisyys hirvikannan kokoon tuskin olisi 60%.

    n-merkki

    Palstalaisten kannattaisi tehdä oma tutkimus niin varmistettaisiin haluttu tulos.

    mehänpoika

    Tämäkin tutkimus on jatkoa sarjassa ”tarkoitushakuiset hirvitutkimukset”.

    Ei ilmeisesti edes maanteiden hirvikolaritilastoja oltu liitetty tehdyn kyselytutkimuksen mukaan. Sekin olisi vaikuttanut metsänomistajien mielipiteisiin. Entä VMI:n hirvivahinkokartoituksen tilastot. Niissä olisi metsänomistajilla riittänyt ihmettelemistä, ainakin kun vertailupohjaksi olisi pantu vuotuiset Tapion metsänhoitotilastot.

    Ihmettelen, että kaikenlaisiin tutkimuksiin se MMM pyrkiikin suuntaamaan valtion rahoitusta. Tarkoitusenmukaisen hirvikannan koon mitoittamiseksi olisi ollut tärkeämpää tutkia hirvien todelliset hyödyt sekä haitat metsänomistajille ja yhteiskuntataloudelle. Tutkimus tietenkin puolueettomasti, ottaen huomioon metsänhoito yritysmäisenä teollisuuden raaka-aineen tuottamisena ja hirvenmetsästys harrastuksena.

    n-merkki

    Mehänpoika:
    ”Tutkimus tietenkin puolueettomasti, ottaen huomioon metsänhoito yritysmäisenä teollisuuden raaka-aineen tuottamisena ja hirvenmetsästys harrastuksena.”

    Jos ehdottamani palstalaisten tutkimus tehtäisiin näin objektiivisistä lähtökohdista niin voitaisiin olla ihan varmoja halutusta tuloksesta. ;-)))

    mehänpoika

    n-merkki haluaa ilmeisesti valehtelun jatkuvan hirviasioissa?

    Visakallo

    Nykyinen valtiovarainministeri ei suinkaan ole ainoa jolle 10% ja 90% erottaminen toisistaan tahtoo tuottaa vaikeuksia.
    Kysymyksessä on vanha maan tapa.
    Miksi yksityisomistuksessa olevien metsien asioista päätettäessä niiden omistajat ovat lähinnä sivuosassa?
    Kaikki muut mahdolliset tahot kyllä hääräävät ja saavat vaikuttaa yksityismetsiä koskevaan päätöksentekoon.
    Ajatelkaapa, jos asunto-osakeyhtiöiden tai omakotialueiden asioista päättäisivätkin aivan muut kuin niiden omistajat!
    Ymmärrän kyllä paremmin, jos yleinen häärääminen koskisi vain valtion, kuntien ja seurakuntien metsiä.

    Metsuri motokuski

    n-merkki: Nuo yllä olevat vastaajat ovat sellaisia ”jääriä” ettei niille kelpaavaa hirvitutkimusta saa aikaiseksi kukaan. Tuo sama jauhaminen on jatkunut viimeiset kolme vuotta ja eikä se siitä muutu.

    Sellaista ”profeettaa” ei Suomesta löydy joka noiden mielipiteitä muuttaisi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)