Joissakin autoalan kirjoituksissa väläytellään ajatusta, että renkaat tulevat kapenemaan nimenomaan alemman polttoaineen kulutuksen takia. Jos mahdollisuudet pienentää kulutusta moottorin kehityksen kautta on käytetty, rengasvalinnoilla voi vielä saada kulutuksesa nipistettyä hieman lisää, kustannustehokkaasti. – Biopolttoaineet tulee tietenkin myös ottaa käyttöön laajasti, silloin kun ko. aineen nettovähennys on elinkaarilaskennalla todennettu.

A.Jalkanen on oikeassa. Aivan uusin suuntaus on nykyistä selvästi kapeanpi mutta korkeanpi pyörä. Renkaan leveys olisi vain n. 175 ja vanteen halkaisija reilusti yli 20.

Aika vanhasta muodista täällä sitten kyllä kohjataan kun leveistä matalaprofiilirenkaistakin. (wanhajätkä aamup.) Onhan tota laatua jo ollut varman kymmenkunta vuotta aika paljon autojen alla eikä siitä enää kylillä liiemmin ketään meuhkaa. Arkijuttuja nuo jo ovat.

Tuolloin 70-sarjan renkaat oli matalaprofiilirenkaita. Kun aiemmin mainitsin laittaneeni sentin leveämmät renkaat, ne oli juurikin tuota 70-sarjaa. Rekisteriotteeseen merkitty koko oli siis 175/70-13 ja auto oli 70-luvun puolivälistä. Silloin käytiin ihan samaa keskustelua kuin nyt, mutta kyse oli 80-sarjasta ns. normaaliprofiilisena.

Mutta Jätkä, alkaako argumentit loppua, kun pitää alkaa nimitellä ja puhua asian vierestä?

”Kuitenkaan suomen nopeusrajoituksilla ja normaaleilla teillä ei laillisen kokoiset renkaat joudu pitokykynsä rajoille edes läheskään niin usein, kuin tapahtuisi, jos niissä olisi Formula-renkaat.”

Minä en formularenkaiden koosta ole puhunut, vaan rekisteriotteessa olevista. Formulan renkaita ei saa edes tieliikentessä käyttää. Vertasinkin formuloiden renkaiden kehitystä formuloissa, en formuloiden renkaita siviileihin.

”Ihmeellisiä kaahaajia, kun teillä renkaat pitäisi olla kuin rata-autoissa…”

Minunko viittaat? Olen puhunut rengaskoon merkityksestä turvallisuuteen. Erikseen sanoin, että valintaan vaikuttaa muitakin asioita.

”Formulakisoja vähänkään seuranneet ovat voineet nähdä – jos äly olisi riittänyt – että vesi renkaan alla vie pidon hyvin nopeasti, jos rengas on leveä ja tasainen.”

Tietysti vesi vähentää kitkaa varsinkin, kun nopeutta nostetaan. Formulakilpailuissa en kuitenkaan ole nähnyt käytettävän kapeita renkaita leveiden sijaan, joten leveyden vaikutus märän kelin pitoon ei kisoja katsomalla selviä. Toisaalta olen tässä keskustelussa kertonut näkemykseni leveyden vaikutuksesta vesiliirto-ominaisuuksiin. Se taas on eri asia kuin märän kelin pito.

”Samoin pito hukkuu heti, kun auto siirtyy vaikkapa vain ”likaiselle” osalle muuten tasaista ja hyväpintaista asfalttia.”

Puretuuko kapea rengas likakerroksen läpi asfalttiin paremmin? Ei tosiaan pureudu, vaan sotket keskusteluun asioita, jotka ei keskusteluun kuulu.

”olisi ollut syytä tajuta myös ne maininnat, joissa on huomautettu matalaprofiilirenkaiden antaneen vertailussa negatiivisen kokemuksen ajomukavuutta ja äänekkyyttä vertailtaessa.”

Edelleen olen puhunut turvallisuudesta ja valinta tehdään huomioimalla muutkin asiat. Kun ihan nimittelyyn saakka olet päätynyt, kannattaisi ensiksi lukea kommentit ja miettiä, mistä siinä on kyse. Jos et ymmärrä, voit toki kysyä. Sitä en kuitenkaan tajua, miksi mielummin keksit negatiivisia juttuja ja sitten syytät niistä minua.

”En voi kuin pahoitella Klani, sinun harhaantumistasi lättyrenkaisiin, mutta voin lohduttaa, että ne kyllä kuluvat nopeasti, jos pysyt tiellä ja seuraavia renkaita hankkiessasi voit hyvin tehdä valintasi auton ohjekirjan mukaan. Suosittelen ehdotetuista kapeampaa vaihtoehtoa.”

Autossani on renkaat kokoa 195/65-15. Se on kapein, profiililtaan korkein ja vanteen halkaisijaltaan pienin vaihtoehto. Taas keksit juttuja omasta päästäsi. Miksi?

”Kuitenkin nekin [formulan] renkaat tarvitsevat pintapainetta, joka kasvatetaan niille spoilerein ja auton alustan muotoilulla.”

Tietysti pintapaineen kasvatus parantaa pitoa. Mutta formuloissakaan ei pintapainetta kasvateta kaventamalla rengasta. Ei edes sateella.

”Kun hän lähtee ajamaan kilpaa jäärata-ajoihin hän on hankkinut sinne uudet – leveät nastarenkaat. ”

Puhuin yleisellä tiellä käytettävien autojen rengasvalinnan turvallisuudesta ja sinä alat puhua jäärata-ajoista. Oletko koskaan huomannut mitään eroa noiden välillä? Edes ihan pientä eroa.

Klani. Formuloissa määrättiin käytettäväksi kapeampia renkaita, että saataisiin huippunopeuksia alemmaksi. Tuloksen anopeudet kasvoivat, koska kapeamman renkaan vastus on pienempi kuin leveän.

”Likaisen radanosan” vaikutus pitoon suhteessa renkaan leveyteen, on täysin selvä, jos ymmärtää vähänkään tositilannetta. Mitä enemmän renkaan alla on irtotavaraa, sen enemmän se on irti radan pinnasta.

Pintapaine on tärkeimpiä kitkaan vaikuttavia tekijöitä, ja se on avainasemassa myös metsäautotiellä ja lumessa kahlattaessa. Leveän renkaan vastus lumessa on aivan toista luokkaa kuin esim puolta kapeamman.

Autoon saa lain mukaan asentaa jopa 30 mm kapeammat renkaat, kuin mitä otteeseen on merkitty. Sellaisia ei paljoa ole pienessä rengasliikkeessä ja joskus saattaa olla, että heillä on niin onneton toimittajakin, että sekään ei niitä löydä, mutta niitä kyllä on. Jääradan lainalaisuudet eivät poikkea metsäautotien jääradan lainalaisuudesta, jos sillä pitää pystyä liikenneöimään

Leveät lätyt suomessa autoillessa eivät ole hyvät, ellei autoilu tapahdu pääasiassa lentokentillä.

Eräs kansainvälistäkin menestustä saanut rallikuski sanoi, että: Talviralleissa kaikki leveys, mikä renkaissa on yli 155 milliä, on haitaksi. Hän ajoi Audi Qattrolla ja oli mukana tehdastiimissä.