On turhaa kouhotusta puhua, että kitkarengas ei pidä asfaltilla huippuhyvin. Kyse talvirenkaan kohdalla on käsittääkseni siitä, kuinka hyvin se pitää lumella ja jäällä.

Autolehtien testaajat on rokotettu käyttäen nastoja, eikä mikään muu mene tajuntaan. Kuitenkin huomattava määrä ammattiautoilijoista käyttää kitkoja, vaikka ne ovat kustannuksissa samalla tasolla nastarenkaiden kanssa.

Taksikuskit myös suorittavat testausta – lähinnä omiin tarpeisiinsa, mutta myös rangasvalmistajien toimesta. Siitä huolimatta he ajavat paljolti kitkoilla.

Luulisi, että ympäristöihmiset viimeinkin ottaisivat esille nastojen jyrsimän tiepölyn aiheuttamat kuolemat, vai onko heidätkin vaiennettu nastanvalmistajien rahoilla?

Kitkoilla edelleen ajelen talvella keli kun keli.Jos ei kitkoille pärjää talvikeleillä ei siellä pärjää nastoillakaan.Perempi sellaisten kuskien jotka ei pärjää kitkoilla talvella on syytä siirtyä vain kesäajeluun kesätossuilla.

Ajotaito tilanteen mukaan on hyvä taito kuten ammattitaito.

Kitkoilla onnistuneesti jo 27 vuotta. Ainut tilanne, jossa en ole uskaltanut kitkoilla lähteä liikenteeseen, oli Konneveden hiekoittamattomat soratiet keväällä; puhdasta jäätä reunasta toiseen ja matkalla kohtalaisen isoja mäkiä. Äitini kutsui tätä keliä nimellä ’tiiaisen piä’.

Tuosta linkistä saattaa näkyä rakentamani auto:

https://buildyour.jaguar.com/jag2/r/summary/_/en_xi/e-pace_k18/3f0h2/a-150d-a-awd_a-e-pace_a-sp0/a-55ad_a-h69k-l_ax03_b16d_b44v_b51a_b65d_c02b_c05c_d44a_d72b_f04b_f70z_j9c5307_j9c5590_j9c5591_k03a_n-1bf_z79c

Luultavasti odotan että näitä tulee vaihtoon, että kalleimmat kilometrit on ajettu pois. Uusissa autoissa on kyllä hienoja varusteita, esimerkiksi sähkösäätöiset, muistilla varustetut etupenkit, ja lämmitys sekä etu- että takaistuimilla (14-way electric heated, memory front seats with heated rear seats).

45 vuotta olen ojien välissä pysynyt. Kerran teki tiukkaa , kun lähdin kotoani jäistä alamäkeä kitkarenkailla. Korostetun varovaisesta lähdöstä huolimatta autosta tuli pulkka ja tapahtui täyskäännös. Perä edellä yleiselle tielle , jossa onneksi oli sen verran hiekkaa , että ei menty sen yli auton pysähtyessä ojan partaalle. Siitä sitten varovaisesti vaihtamaan toinen auto  , jossa oli nastat alla. Peilijäisiä teitä ajelin työmaalle ja takaisin ilman pienintäkään ongelmaa. Ei muuten ole sen jälkeen kitkoja työautoihin tarjottu.

Tänäkin talvena olisi tullut monta rokulipäivää , jos ei olisi nastoja alla. Kun kupera tie on peilijäässä laidasta laitaan ja märkä , ei kitkoilla ole noille teille mitään asiaa.

Jätkä: ”On turhaa kouhotusta puhua, että kitkarengas ei pidä asfaltilla huippuhyvin. Kyse talvirenkaan kohdalla on käsittääkseni siitä, kuinka hyvin se pitää lumella ja jäällä.”

Paitsi, jos on kiinnostusta käyttää kitkoja kesät talvet ja olettaa, että syvä ja väljä kulutuspinta toimii hienosti märällä tiellä. Toki hyvä on tiedostaa sekin, että ns. kesäkelissä talvirengaskaudella ei olla pidon suhteen lähelläkään kesäisiä olosuhteita.

Jätkä: ”Autolehtien testaajat on rokotettu käyttäen nastoja, eikä mikään muu mene tajuntaan.”

Millä tavalla tuo ilmenee? Onko esim. mittaustuloksia vääristelty nastojen eduksi? Vai käviköhän nyt niin, että mielikuvituksesi jyräsi faktat ja siksi valitsit mielikuvituksen houkuttelevampana ja helpompana vaihtoehtona.

Jätkä: ”Kuitenkin huomattava määrä ammattiautoilijoista käyttää kitkoja, vaikka ne ovat kustannuksissa samalla tasolla nastarenkaiden kanssa.”

Mihin tuo rinnastus liittyi? Autolehtien testaajien rokotuksiinko?

Jätkä: ”Luulisi, että ympäristöihmiset viimeinkin ottaisivat esille nastojen jyrsimän tiepölyn aiheuttamat kuolemat, vai onko heidätkin vaiennettu nastanvalmistajien rahoilla?”

Tuota keskustelua käydään jatkuvasti, etenkin keväisin pölyävimpään aikaan.