Diesel-moottori on niin hyvä käyttämään polttoaineen energian, että hukkalaämmöllä ei oikein suurempaa matkustamoa saa kuumaksi. Sen vuoksi on asennettu polttoainekäyttöisiä lämmittimiä ja myös hyvin tehokkaita sähkölämmittimiä, jotka ovat todella nopeita lämmittamään kabiinia.

Silti pidän moottorinlämmitintä, terästettynä sisätilan lämmittimellä varsin hyvänä ratkaisuna.

Jos ei osaa käyttää ajastinta, voi ihan hyvin käyttää kaukosäätimellä ohjattavaa pistorasiaa, jolla saa sähköt päälle.

Joissakin autoissa ei ole enää sopivaa paikkaa ns plokilämmittimelle, mutta niissäkin voisi käyttää letkulämmitintä, joka hyvin tehokkaasti kierrättää jäähdytysnestettä koko moottorissa ja myös lämmityslaitteen kennostossa.

Toki käynnistymistä helpottamaan ja moottorin voitelua kylmänäkin tehostavaa öljypohjan lämmitintä voi käyttää, varsinkin jos laite sopii hyvin öljypohjaan kiinnitettäväksi.

Minulla on traktorissa mielestäni hyvä letkulämmitin, joka kierrättää jäähdytysnesteen koko järjestelmän läpi ja lämmittää myös moottoriöljyt samassa ajassa. tehoa on 1500 w ja sen kanssa lämmitysajaksi riittäisi jopa puoli tuntia, mutta yleensä käytän sitä tunnin verran.

Tuo lämmitin olisi liian tehokas Jeessin mopon moottorin lämmittämiseen, Tuskin ehtisi pukea pilkkihaalareita päälleen työmatkaa varten, kun jo motti olisi kuumana.

Ikkunoitahan Jeessi ei putsaile, vaan ajelee korvakuulolla.

En tunne kaikkia moottoreita niin tarkkaan, että voisin väittää vastaan, mutta yleensä lohkolämmitin on asennettu valmiiseen reikään, jota ennen sanottiin pakkasropuksi. Käytännössä se saattoi liittyä valmistusprosessiin.

Toki anturit ja sensorit voivat saada väärää tietoa, jos pakkasta on parikymmentä ja moottori on 40 – 60 asteinen.

Lohkolämmitin on yleensä asennettu moottorin alaosaan, josta kuumempi vesi nousee ylöspäin ja jos painoero ei sitä liikuta, niin kiehuminen vastuksen ympärillä viimeistään.

Minulla on melko tuore auto katoksessa, enkä ole havainnut mitään ongelmia, vaikka se on ollut lohkolämmityksessä tunnin – pari. Niin on lähtenyt kuin ”Jänis makuulta” joka kerta kun on tarvinnut.

Ei tuossa lohkolämmittimen kiellossa mitään logiikkaa olekaan. Minunkin auto käynnistyy lämpimänä pakkasella.

Kylmäkäynnistyksen aiheuttama kulutus ei suinkaan johdu vain kylmästä metallista, vaan kylmästä ja huonommin kiertävästä / voitelevasta öljystä. Mämmissä ja renkaissa on toki vielä hieman öljyä moottorin seisottua yön yli, mutta se kaapaistaan pois ensimmäisillä pyöräytyksillä. Kun mäntä hieroo sylinteriä ja kampiakseli öljytöntä laakeria, tapahtuu siellä väistämättä kulumista.

Nuo osathan eivät kulu moottorin käydessä lainkaan, jos siellä on ehjä öljykalvo metallien välissä. kun kalvo puuttuu, tapahtuu kiinnileikkautuminen, joka näkyy moottoria purettaessa paljain silmin.

Sen takia voitelujärjestelmässä on esim takaiskuventtiileitä, joiden avulla öljykanavat pysyvät täysinä, sen takia on kehitelty öljyjä, jotka ovat kylminä juoksevampia menettämättä kuitenkaan liikaa voitelu- ja tiivistysominaisuuksiaan kuumanakaan.

Harjavallassa toki on aivan eri maailma. Kun suositellaan lämmittämään moottoria, jos lämpötila laskee alle +5 celciusasteen, se ei koske Harjavaltaa.

Gla ei varmaankaan sitten käytä sähköistä- tai polttoainetoimista moottorilämmitintä. Jos moottorin lämmittäminen on myös käytännössä aivan pöljä neuvo.

Minä en ainakaan ole koskaan kuullut mitään suositusta, jossa suositellaan laittamaan paremmat renkaat taakse.