Venäjän suurin autovalmistaja OAO AvtoVAZ antaa lähtöpassit ruotsalaisjohtaja Bo Anderssonille.

General Motorsissa ja Saab Automobilessa aiemmin työskennellyt Andersson on ensimmäinen ei-venäläinen OAO AvtoVAZin nokkamies.

WSJ:n mukaan vuodesta 2014 autovalmistajaa johtanut Andersson saa lähtöpassit maaliskuun aikana.

Uusien autojen myynti Venäjällä romahti viime vuonna.

Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan autovalmistajan omistajat eivät ole olleet tyytyväisiä Anderssonin tapaan johtaa yhtiötä.

Asiasta kertoo Wall Street Journal / Kauppalehti

Aivan, ja oisko myös traktorin renkaissa aiheuttavana kun se seisoo välistä pidempään yhdessä kohtaa. Painuuko rengas vai kertyykö sisällä oleva kostea moska siihen maata vasten olevaan kohtaan. Tosiaan kyllä pompottaa lähellä täyttä vauhtia ajaessa. Tuossa omassakin sentään Continentaalin suht hyvät maantieajon vyörenkaat. En kyllä aio kovin loppuun ajaa kun lähtee joko vaihtoon tai ainakin takarengaskerta uusiksi.

Takarenkaat 460/85 R34 ja edessä 380/85 R24 alkaa kyllä jo kovettua ja poreilla kun alkuperäiset ja 2003 vm:n peli. Mutta ihmeen hyvin metsärenkainakin toiminut. Viimeksikin jouduin luistattamaan kiven kylkeä alas useamman kerran ja juontokourassa poka päällä vielä. Tänään alkoi kyllä huomata perävaunu perässä suojakelillä kuinka liukkaat ne alkaa olla. Meinasi tulla kelkka yhteen alamäkeen ja alla piti vielä saada taipumaan 90 asteen kulmassa T-risteykseen. Eikä sannan muruakaan tiessä. Onneksi ei paniikki iskenyt vaan vielä löytyi malttia ottaa jalka jarrulta ja lähteä ohjaamaan ja moottorijarruttamaan.

Metsä onkin sinällään helppo elementti ettei siellä noita ”kaljama”-ongelmia juuri olekkaan. Nytkin runttasin läjältä läjälle ilman ketjuja ihan hyvin ja nousin sieltä kuorman kaas vielä ojan yli vinoittain tiellekkin. Mutta tien päällä ne ongelmat sitten kyllä alkoi heti eka alamäkeen kuten kerroin. Maastossa täällä lunta ei ole kuin kymmenkunta senttiä. Nyt se tosin oli raskasta suojaa joten joissain peruutuksissa esim. hairasi hiukan hanttiin. Kun ei oikein ketjuja viitsi edes ajatella kun asfalttimatkaa lähes kymmenkunta kilsaa. Ja se kyllä jo sula musta asfaltti. Täällä on juuri tämä kevät näillä sivuteillä pirua kun aurauksia ei juuri tehdä lumen vähäisen kertatulon vuoksi ja sitten kun sitä sotketaan siihen tien pintaan paksu kerros on jäätiköt taas muutaman päivän päästä oikein ”sianselkiä” taas.

Ja kun kohta joku huomaa että mikset nyt käyttänyt sitä juontokouraa valaisen jo heti että rankakasat olivat lähellä isoa tietä ja ajoinkin kokoomisessa traktorilla tiensivua niin että oja oli traktorin alla pitkittäin. Siitä sitten temppuiltiin hiukan kääntöä metsän puolella oleville kasoille. Tosiaan se tielle nousukin oli tarkkaan harkittu juttu. Koska ojassa oli jonkunverran jäätä ja aurattua suojalunta se madalsi kuoppaa ja helpotti toimia. Myös kärryn luisto sivuttain pengertä myöten pysähtyi aika nopsaan kun suojalumi auraantui senverran tehokkaasti telin renkaiden sivuun. Vetävä kärry olisi todella hieno apu tuolle traktorikoolle.