Keskustelut Tekniikka Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 230)
  • Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

    Aloitin tämä jatkoketjun, kun alkuperäiseen ei voinut enää lisätä kirjoituksia.

    Jesse tuolla aiemmin ihmetteli, miksi VW-liike ei huolinut hänen Volkkariaan vaihdossa. Minä en sitä ihmettele, sillä auton historiassa taisi olla jotain epäselvää. Merkkiliike tiesi tämän, eikä enää halunnut sekaantua asiaan. Peugeot-liikeellä oli tarve saada uutta mallia kaupaksi, ja se saattoi lisäksi toimia hyvässä uskossa. Liike yritti ensin suoraa myyntiä, mutta todennäköisesti myi sitten Volkkarin kilotavarana jollekin kaukaisemmalle jopparille tai laitatti koko kotteron paaliin.

  • Puuki

    No markkinamiehet ainakin mielellään puhuvat vain sähköautojen päästöttömyydestä, vaikka akkujen valmistus tekee  niistä suunnilleen yhtä haitallisia (mikä sekin on suhteellista) ympäristölle.  Mikäs se olisi sopivampi ilmaus hiluxmetsurin mielestä kuin ”annetaan ymmärtää” ?

    Hiluxmetsuri

    Puuki voisi laittaa faktaa väitteensä tueksi. Muutoin se on ihan tarkoitushakuista propagandaa. Mihin vertaisarvioituun tieteelliseen laskelmaan väite perustuu ?

    Sähköautoilu herättää keskustelua puoleen ja toiseen, mutta edes jonkunlainen faktapohjaisuus ja klikkiotsikoiden taakse piiloutuneiden todellisten asianlaitojen tuntemus olisi mukavaa siksikin, että päätökset pohjautuisivat todellisiin tietoihin.

    Polttomoottoripuolellahan testatut päästöt ja kulutus irtautuivat todellisuudesta tunnetuin seurauksin. Tämä on fakta, sitä ei tarvitse ”antaa ymmärtää”

    ”Annetaan ymmärtää” epämääräisyyden voi korvata vaikka lähdeviitteellä.

    Taipumus olla jotain mieltä faktoista huolimatta ilmenee vaikkapa kahden sahamerkin välisissä vertailukeskusteluissa. Jos olet toisen sahamerkin omistaja, on sinun äärimmäisen vaikeata hyväksyä, että se toinen sahamerkki voi olla parempi vaikka faktojen mukaan näin olisikin.Lopulta kummallakin sahalla saa puut poikki ja sahaaja tulee tyytyväiseksi.

    Kokonaisuuden kannalta olennaista on se, että on kilpailua ja sen myötä toinen toistaan parempia tuotteita. Autoissa on ihan sama juttu. Ilman kilpailua ja teknistä kehitystä me kaikki ajaisimme Moskvitsh 1200:lla. Minusta on erittäin tervettä kaivaa faktat ja perustaa keskustelu niihin kuin elää vain mielikuvissa.

    A.Jalkanen

    Kertausta. VTT on tarkastellut pienemmän keskiluokan autojen käyttöön liittyviä päästöjä kokonaisvaltaisesti (well-to-wheel) aina energian lähteen ja kuljetuksen päästöistä auton käytön päästöihin saakka. Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, maakaasuauton 119 g/km ja tavallisen dieselauton 102 g/km. Näihin verrattuna biopolttoaineet tarjoavat edellä kerrottujen VTT:n laskelmien mukaan merkittävän päästövähennyksen.

    VTT:n laskelmien mukaan oljesta valmistetulla korkeaseosetanolilla auton hiilidioksidipäästö on 49 g/km, biokaasuautolla 32 g/km, kotimaisista jätteistä jalostettua biodieseliä käyttäväll autolla 17 g/km, ja puupohjaisella biodieselillä vain 5 g/km.

    Sähköauton hiilidioksidipäästö on 28 g/km Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantotavalla. Niin sanotulla marginaalisähköllä täyssähköauto päästelee 80 g/km. Marginaalisähköllä tarkoitetaan kulutushuippujen aikaan tuotettua sähköä. Sähköauton päästö voi olla jopa 0 g/km, jos kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (aurinko-, tuuli- ja vesivoima). Vertailun vuoksi mainittakoon, että lataushybridi päästää 67 g/km Suomen keskimääräisellä sähköntuotantotavalla.

    Auton valmistuksen päästöt voitanee olettaa kaikille polttoainevaihtoehdoille samoiksi. Lataushybridille kai oletetaan, että osan aikaa ajetaan fossiilisilla polttoaineilla. Oletettavasti VTT huomioi laskelmassaan akkujen valmistuksen päästöt? Sähköauton päästöihin vaikuttaa siis oleellisesti sähköntuotannon päästöt. Puupohjainen biodiesel on VTT:n laskelmassa saatu ylivoimaisesti alimmaksi päästöiltään. Jos tuo laskelma pitää paikkansa edes suurin piirtein, Kaidi ym. saanevat investoinneilleen tarvitsemansa tuen.

    Dimetyylieetteri ym. sekä puubiopolttoaineiden ja muiden päästöjen vertailua:
    https://www.neste.com/sites/default/files/657484.pdf
    https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/ajoneuvo_ja_polttoainetekniikan_mahdolliset_autoliikenteen_paastojen_vahentamisessa.pdf</

    Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoima- vaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset:

    http://www.transsmart.fi/files/248/Tutkimusraportti_VTT-R-00752-15_liitteineen.pdf

    Puuki

    Ei ole tapana heitellä mitään propagandaa. Perustuu polttomoottoriautojen ja sähköautojen  päästövertailuun valmistuksen ja kulutuksen yhteisvaikutuksesta. Linkkiä ei ole mistä antaa , koska tutkimuksesta luin monta kuukautta sitten enkä muista sen takia enää lähdettä (saattoi olla Kauppalehti) . Tutkimuksen mukaan akkujen valmistus lisää ympäristöpäästöjä sen verran, että vasta yli 60 o00 km ajon jälkeen eroa tulee polttomooottoristen autojen keskimääräisiin  kokonaispäästöihin. Kyseessä oli co2-päästöt. Asian voit tarkistaa vaikka googlaamalla, jos et usko.

    Hybridiautojen kulutuslukemat on myös osoittautuneet liian optimistisiksi miltei kaikilla automerkeillä, jos ei ajeta aivan lyhyitä matkoja. Muutamat merkit toimivat aluksi aina fosiilisella polttoaineella. Niillä päästöt pysyvät käytännössä liki samalla tasolla vastaavan polttomoottoriauton kanssa lyhyilläkin matkoilla.

     

    Rane2

    Hiluxmetsuri esitteli tuota Teknologiateollisuuden raporttia(?) mm.sähköautojen lisäämisestä.Sen verran huomioita että kun siinä esitellään miten Suomen sähköntuotannon CO2 päästöt ovat puolittuneet 10:ssä vuodessa niin sehän ei kerro mitään tulevan sähköautokannan Co2 päästöistä.

    2017 sähkön nettotuonti oli 23,9%.Tulevan sähköautokannan käyttämä sähkö tuodaan siis ulkoa ilmeisesti vaikka yksi uusi ydinvoimala saataisiinkin joskus käynnistettyä.2017 kotimaisen ydinvoiman osuus oli 25,2%.

    Jos tuontisähkö on esim norjalaista vesivoimaa tai venäläistä ydinvoimaa niin silloin sähköautoilu todella alentaa hiilipäästöjä.

     

    jees h-valta

    Rane2:n oikeassa. Eihän kaikki sähkö päästöjä suoraan aiheuta.

    Hiluxmetsuri

    🙂

    Mukavaa, että nyt on erilaisia tutkimuksia. Niitäkin luettaessa kannattaa muistaa tarkistaa tutkimuksen teettäjä/rahoittaja. Liikkeellä on erilaista aineistoa ja niihin myös viitataan joskus hieman valikoiden, toisinaan taas klikkiotsikoihin nousee raflaava kärjistys vaikka itse tutkimus olisikin kokonaisuudessaan mallikas.

    Fossiilienergiaan kallellaan olevaa tutkimusta teettää Kochin veljesten hiili-imperiumi ja varsin viherpainotteisia tuloksia voi odottaa toiselta äärilaidalta. Vertaisarvioituja tutkimuksia on vähän ja se on harmillista.

    Lisäksi lähtötietojen kanssa on syytä olla tarkkana niinkuin A.Jalkasen siteeraamassa tutkimuksessa liittyen sähkön päästötasoihin. Maailmamme ei ole mustavalkoinen. Totuus sähkössä on kuitenkin se, että sähköntuotanto on päästökauppamekanismin kautta kompensoitu.

    Erilaisia pidemmälle jalostettuja biovaihtoehtoja vertailtaessa kannattaa muistaa, että ne eivät synny samalla hinnalla kuin nykyiset polttonesteet eivätkä ilman energiankäyttöä. Tämä tarkoittaa kuluttajalle kalliimpaa ajelua tai yhteiskunnalle tukitaakkaa. Raaka-aineen saatavuus on joltain osin ongelma sillä jäterasvoja ei riitä kaikille halukkaille. Näistäkin asioista on olemassa tutkimuksia, joiden lähtöarvot toki vaikuttavat lopputulokseen. Sähköllä ei ole saatavuusongelmaa. Tai oikeastaan on, mutta nämä ovat enemmänkin kaupallisia ja poliittisia kuin teknisiä.

    Akkujen valmistus sitoo raaka-aineita ja niiden hinnat ovat nouseet. Myös tiettyjen metallien kaivostoimintaa liittyy hankalia työsuojelukysymyksiä maissa, joissa ei ole suomalaisille tuttua työsuojelua. Akkujen kysyntä kasvaa voimakkaasti ja tässäkin on sekä riskinsä että mahdollisuutensa. Litiumin ja nikkelin kysyntä kasvaa nostaen Talvivaaraa ja saattaa tuoda tullessaan myös  Kaustisille litiumkaivoksen.

    Liikenteemme energiaratkaisut ovat vuosisataisessa murroksessa ja ilma on sakeana erilaisia ratkaisuja. Tilanne on Suomen kannalta hyvä sillä meillä on metsävaroja josta tehdä kestävämpiä ja yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita ja siinä samalla tuottaa uusiutuvaa sähköä. Tapahtuipa miten tahansa, niin kotimaahan jäävä rahamäärä kasvaa eikä mene venäläiselle öljynmyyjälle.

    jees h-valta

    Kai tässä jotain alkaa tapahtua. Saksastahan me mallia katsomme ja siellä dieselvastaisuus ajaa jo oikeustoimiin ja harkitaan voidaanko tietyn ikäluokan ja sitä vanhemmat autot kieltää kaupunkien liikenteessä. Minusta yleinen hyvinvointi ajaa yli joten kyllä voidaan. Terveyshaitat ovat kiistattomia ja onhan silloin jotain tehtävä vaikka kielloilla jos ei kansa ymmärrä omaa parastaan. Valtamerkki Mercedeskin rypee päästöhuijausongelmissaan joten varmasti alkaa joku puhdistus, ehkä jopa sielläkin uusi sähköautolinja alkaa purra huomattavasti nopeammin kuin olivat suunnitelleet.

    Puuki

    Biokaasua voidaan valmistaa monista eri lähteistä saatavilla raaka-aineilla.  Mm. nurmesta, karjanlannasta , puusta ym ; ei pelkästään jäterasvoista.  Paikallinen energiantuotanto olisi ympäristöystävällisempää ja kok.taloudellisesti kannattavampaa kuin tuonti.  Ydinenergiakin on ehtinyt osoittautua tulevan kalliiksi monin eri tavoin.

    Talvivaara meni konkurssiin ja toimintaa jatkaa Terrafame. Kaivosteollisuus ei ole kovin tuottavaa Suomelle, koska käytössä on vanha kaivoslaki, joka ei juuri jätä valtiolle tuottoa miltei kokonaan ulkomaalaisten yhtiöiden omistamista uusistakaan kaivoksista eikä mm. niiden arvokkaista akkumetalleista. ( kaivosvero on 2 % kun esim. Australiassa se on 30 %) .   Kaivoslaista puuttuu myös pykälä riittävän kokoisten  ennallistamisrahastojen perustamisesta , joita tarvitaan ettei puhdistuskulut jäisi veronmaksajien kontolle.

    A.Jalkanen

    ”sähköntuotanto on päästökauppamekanismin kautta kompensoitu” Päästökauppajärjestelmä on erittäin vaikeaselkoinen. Tuo voi pitää paikkansa kotimaisen sähkön suhteen, mutta EU:n ulkopuolelta tuotavan sähkön suhteen ehkä ei.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 230)