Keskustelut Tekniikka Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 230)
  • Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

    Aloitin tämä jatkoketjun, kun alkuperäiseen ei voinut enää lisätä kirjoituksia.

    Jesse tuolla aiemmin ihmetteli, miksi VW-liike ei huolinut hänen Volkkariaan vaihdossa. Minä en sitä ihmettele, sillä auton historiassa taisi olla jotain epäselvää. Merkkiliike tiesi tämän, eikä enää halunnut sekaantua asiaan. Peugeot-liikeellä oli tarve saada uutta mallia kaupaksi, ja se saattoi lisäksi toimia hyvässä uskossa. Liike yritti ensin suoraa myyntiä, mutta todennäköisesti myi sitten Volkkarin kilotavarana jollekin kaukaisemmalle jopparille tai laitatti koko kotteron paaliin.

  • Arnold Layne

    Minulla on ollut painava etuvetoinen auto. Ei tarvinnut olla kovin kummoista polannetta kun oli auto talvisaikaan jumissa. Pienistä ylämäistä puhumattakaan. Ja eipä alkusyksyn routa-aamunakaan paljoa maastossa hurrattu. Se oli toistaiseksi viimeinen painava etuvetoinen auto tässä taloudessa.

    Metsuri motokuski

    No ei tuo Jessen toteamus ihan ”metsästä” ole. Itselläni on kolme vuotta vanha rangeri ja se todellakaan mene tyhjänä pelkällä takavedolla mihinkään. Mutta kun kytkee myös etuvedon päälle niin maastokulku paranee selvästi. Oman lisänsä tuo teitenkin luistonestot ja ajovakaudenhallinta joka rajoittaa menoa hangessa jonkin verran. Mutta nehän ovatkin tarvittaessa kytkettävissä pois.

    Gla

    Jos ajatuksena on kahlata umpihankeen korkealla (maavara, ei auton kori) autolla, pian kaksivetoisen pito loppuu, oli veto sitten edessä tai takana. Vaikka pohja ei kiinni ottaisikaan, paksun lumen vastus alkaa olla liikaa kaksivetoiselle. Ketjuilla tilanne hiukan paranee, mutta tuskin se nelivetoa korvaa. Ja riippuu tietysti lumen laadustakin. Etelässä varsinkin, kun on välillä suojakelejä, lumi on korppumaista ja ottaa vastaan enemmän. Puhtaassa, uudessa pakkaslumessa kulkee hienosti, vaikka lunta olisi vähän paksummaltikin.

    Hiljattain tuli taas todettua, että kun vanhoihin ajouriin oli tullut lunta sen verran, että pohja höyläsi muutama senttia keskeltä pois (maavara 14 cm) ja urissa oli tietysti lunta hiukan enemmän, ilman ketjuja ei olisi etuvedolla eteenpäin päässyt. Ketjuilla pääsi suht ongelmattomasti, vaikka kovin paljon pahempaan paikkaan ei enää olisikaan päässyt. Ylämäessä alkoi jo pyörät ketjuillakin luistaa. Mutta muutaman kerran kun ajoi tien pätkän noilla edestakaisin, raiteet leveni kivasti ja seuraavalla kerralla on taas helpompaa. Kotimatkalla sitten huomasi, mitä vanteisiin kertynyt lumi vaikuttaa pyörien tasapainoon.

    MJO

    motokuskille: Huomaa, kun kytket etuvedon päälle takavedon lisäksi. Se tekee autosta nelivedon, ei etuvetoisen.

    Gla

    Tarkoitti varmaan, että kun takavedolla ei pääse oikeastaan mihinkään, takavedon vetokyky on aika heikko. Etuveto siihen mukaan, niin alkaa liikkua.

    Hiluxmetsuri

    Ajovakausjärjestelmän perään kyseltiin. Nykyisessä mallissa ei ole mitään hienouksia ei ABSää tai muitakaan, se on työkalu. Ajaminen tapahtuu ihan normaalisti sopivaa tilannenopeutta käyttäen. Lumisilla teillä nelivedolla ajaminen on selvästi vakaampaa kuin kaksivedolla meno.Taka-akselilla on LSD ja neliveto kytkeytyy sähköisesti. Aiemmassa mallissa neliveto kytkeytyi manuaalisesti.

    Lava-autot ovat tyhjänä etupainoisia ja tuolloin nelivedon kytkeminen eli etupyörien mukaanottaminen on erittäin suuri muutos etenemiskyvyssä. Kuormattuna muutos on pienempi.

    Maavara on lumihankiajossa olennainen juttu sopivien renkaiden lisäksi. Nykyisessä taitaa olla maavaraa luokkaa 27cm ja tuolloin ollaan vielä ihan reilusti liikuntakykyisiä. 40 cm luokkaa pitää olla lunta että voi astua kopista suoraan hangelle.

     

     

    metsä-masa

    Kaikissa nykymaastureissa on  uutena painoonsa nähden huomattavan leveitä rengasvaihtoehtoja, eli käyttötarkoitus kannattaa huomioida, varsinkin jos joutuu liikkumaan lumisilla- ja puoliumpisilla teillä.

    jees h-valta

    Kyllähän nyt alkaa kertaakaan auraamattomat metsätiet olla aika vaikeita kulkea kuin suksilla. Hankikin sen verran kovettunut jo. Kyllä traktorityö ennen sinne änkeämistä varmasti tekee kulkemisen miellyttävämmäksi ja siellä perilläkin auton ympärillä työskentelyn mukavammaksi. Onhan se yhtä lumen autoon laahaamista umpihankesta autoon meno. Noista vetoasioista voisi vielä senverran jatkaa kun MJO epäili ettei minulla tietoa asiasta. Aivan tarpeeksi kokemusta nelikosta tuli VW:n myötä enkä sitä kovin paljon kykenevämmäksi sanoisi nykyiseen nähden. Saihan sen runtattua pidemmälle hengen päälle joten lapiotyökin oli sen hankalampaa. Etuvedolla järki riittää lopettamaan hiukan ennen kuin tekee elämästään vaikeaa juuri kuten edellä jo mainittiinkin. Mutta MJO vieköön premiumiaan sinne mettänkorpeen vaan niin pitkälle kun sielu sietää. Toivottavasti myös ruumis.

    Visakallo

    Minulle ei ole näiden 45 metsänhoitovuoden aikana vielä valjennut, miksi sinne auraamattomille teille pitää ajaa autolla? Jos minulla on ollut talvella työmaa metsässä, niin olen aurauttanut sinne tien ja kääntöpaikan. Sehän on jo työturvallisuudenkin kannalta aivan välttämätöntä. Eihän aurauttaminen niin paljoa maksa, ja sen voi vähentää verotuksessakin. Jos taas metsässä ei ole työmaata, miksi sinne pitäisi mennä?

    jees h-valta

    Noh, metsään toki voi mennä monestakin syystä mutta ei kait tuo auraus tosiaan aivan tolkuton kustanne sentään ole. Kyllä aika pitkään olen akut vaihdellut vielä lähelle vuodenvaihdetta mutta lumitilanteen mukaan lopetin ja elänyt toivioajattelussa että JOS ei sattuisi hirvet olemaan aivan tuhonneet Pohjois-Satakunnan haavikoita. Siellä nimittäin tilanne alkoi muuttua sikäli ettei enää auraus ollut itsestään selvyys vaan isäntä alkaa ilmeisesti hyytyä kesken talvikautta. Ikä ja kunto alkaa tehdä toppia. Pääväylät on joku auraillut mutta näitä sivupistoja ei. Mutta siellä onkin ainut virrallinen elämä hirviaidoissa ja se ei ainakaan tähän asti ole talvehtimisalueita ollut. Olihan siellä viime talvenakin aika pitkä aika ”kylmillä” aidoilla.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 230)