Puuki:”Kyllä siellä joskus matikkaakin tarvittiin. Olin laskemassa morkuloiden lentoratoja harjoituksissa. Silloin kun olin armeijassa, ne laskettiin vielä ”käsin”. Nykyään tietokoneet tekee nekin hommat.”

Minä olin kaksi kertaa muutaman päivän harjoituksissa laskijana, enkä tiedä ruotuväessä paskamaisempaa hommaa.

Koko ajan tuli uudet arvot kahden tunnin välein. Siitä piti alkaa laskemaan uusia korjauskäppyröitä ja sitten nukkumaan – ja heti herätys ja uudestaan.

Neljän vuorokauden jälkeen olin niin väsynyt, etten jaksanut viikonloppulomalla lähteä.

Tuliasemassa oli kuin lepokodissa sen rinnalla.

Onhan täällä sekin ihme luettu, että matikkapäästä riippumatta eräs on pystynyt tienaamaan alv- menettelyllä. Tosin kun kaikki muutkin väitteensä ovat yhtä uskottavia, se ei mene edes huumorista.

Hiukan kun on matikkapäätä, laskee nopeasti päässä vaikka pohjapinta-alan, kun on tiedossa runkoluku ja keskiläpimitta. Esimerkiksi käytännössä tuota tarvii, kun arvioi jäävän puuston keskiläpimitan harvennukseen jälkeen, jolloin tavoite ppa:n avulla saa laskettua runkoluvun kanssa, tai toisinpäin, jolloin ohjeelliset tiheydet esim. Alaharvennukseen on päässä. Ei mitään rakettitiedettä, mutta sitä päässälaskua. Samoin poistuman määrät laskee päässä, se että toleranssia on kaikenmaailman muuttujista johtuen, ei muuta perus laskentoa. Myös korkolaskuja on hyvä laskea metsikkökuvioiden jatkotoimenpiteitä punnitessa. Samoin kustannuslaskentaa ym. Kaikenkaikkiaan päässä laskentoa on tarjolla aika paljon ja ainakin itse harjoitan sitä joka päivä.

”3. Yksi kirjoittaja avautui suurten metsäyritysten lahjovan ympäristöjärjestöjä sadoilla miljoonilla vuosittain. Luvut ovat kuulemma suoraan luettavissa yritysten vuosikertomuksista.”

Reva kirjoitti tuon silloin aikoinaan 7 vuotta sitten. Silloin minulle varmistui, että kysymyksessä on b-sarjalainen, joka ei osaa laskea, ei muista oikein, ei hahmota summien suuruusluokkaa, ei ymmärrä sertifioinnin perimmäistä olemusta ja suhdetta ympäristöjärjestöihin, eikä tietenkään kokonaiskustannuksia. Vuosien mittaan samantasoista tuubaa on saatu lukea useista aiheista, mutta aina tukevasti aiheesta sivussa, päätyen  jo legendaariseksi muodostuneeseen kantojen ja latvusmassan kuutiointiin, ja  mihin vielä tarina tällä menolla päätyykään…

Mm, kirjoitin epäselvästi. Kun harvennukseen jälkeisen puuston keskiläpimitta suurinpiirtein tiedetään ennen harvennusta, ohjeellisen ppa:n ja runkoluvun laskee samalla päässänsä kun noita järeimpiä puita vähän mittailee. Pii är toiseen ei ole maagista matikkaa, mutta päässä laskien ehkäisee dementiaa. Samoin pöllien litrakokoa tulee huvikseen laskettua jne.