Metsätalousinsinöörikoulutukseen haetaan koulutodistuksilla. Kun hakijoita on ollut n tuhat ja sisään pääsee noin sata, on kouluilla ollut hyvät mahdollisuudet valita sopivimmiksi katsomiaan oppilaita.

En ole nyt osallistunut tuohon valintaprojektiin moneen vuoteen, koska pääsin eläkkeelle, mutta silloinkin loppuaikoina valintatilaisuuteen tuli rutkasti nuoria, jotka kokeessa panivat parastaan.

Kun ainakin aikaisemmin kokeeseen asti valkkaantui hyvällä YO- todistuksella hakenut nuori, lienee kokolailla turhaa testata hänen laskutaitojaan kovin monimutkaisin tehtävin. Samoin monivalintakokeen vaihtoehdot, joita on yleensä vähintään neljä, lajittelevat hakijat melko tehokkaasti, onhan kysymyksiä ainakin ollut vähintään sata. Kun kysymyksiä on sata, niin joskus on Hylsy jysähtänyt jo 97 :n oikean vastauksenkin jälkeen.

Lukion jälkeen suoraan pääsykokeisiin, ei paljoa anna lisäinfoa perustekijäyhtälöihin.

Toki se vanha menetelmä, että ensin hakataan pokasahan kanssa muutama kuutio eri puutavaralajeja ja seuraavana päivänä sata meriä ojankaivuuta lapiolla, jakaisi porukkaa niin, että kokeen lopussa ei olisi hakijoista jäljellä täyttä luokallista, muut olisivat pötkineet kotiin.

Laajemmin hankala arvioida metsänomistajien matikkapäätä. Jos nyt jotain tältä keskustelupalstalta voi päätellä niin muutama keissi. Matematiseen ajatteluun nimittäin kuuluu myös lukujen suuruuksien hahmottaminen.

1. Heitin johonkin niistä sadasta hirviketjusta piloillani että hirviongelman kustannukst alkaa olla Suomessa 2 miljardia/v, perustelin vastaukseni muutamalla huuhaa-luvulla ja kertoimella. Aika monta kommenttia tuli perään että ”nyt alkaa olla jo oikeansuuntaisia lukuja..”

Samaan aiheeseen kommentoitiin että kun hirvien syömien taimien hinta kerrotaan lopputuotteen hinnalla (luultavasti sellutonni tai lankkumetri) niin päästään vasta oikeaan lukuun.

2. Eräs kirjoittaja kertoi taannoin että lannoituksen vaikutuksesta puidensa luston paksuus oli noussut 1 mm:stä 6 mm:iin. Oma johtopäätöksensä oli että kasvu oli 6%

3. Yksi kirjoittaja avautui suurten metsäyritysten lahjovan ympäristöjärjestöjä sadoilla miljoonilla vuosittain. Luvut ovat kuulemma suoraan luettavissa yritysten vuosikertomuksista.

Mainittakoon että kaikki edelliset esimerkit olivat palastan ehdottomaan eliittiin kuuluvien nimimerkkien kirjoittamia

Hirvikannan vähenemistä ainakin ajoittain on kyllä empiiristä tietoa.  Sitä on turha Planterin  kiistää.  Johtuuko sitten metsästyksestä vai ei tuo väheneminen.  Siihen voi itse kukin ottaa kantaa.

Sitten on kyllä empiiristä tietoa sellaisesta ilmiöstä, että metsästyksen tehostamisen aikana supikannat ovat lisääntyneet.  Aikanaan supisaaliit olivat luokkaa 70000 yksilöä vuodessa.  Kun aloitettiin tehostettu pienpetokampanja, saalismäärät yli kaksinkertaistuivat pysyvästi.   Mitenkähän tämän ilmiön osaisi selittää.  Ja kuinka duuma mahtaisikaan hurrata.

Joo, helppoja olivat. 10 pistettä tuli . Tasasivuisen kolmion piiri-tehtävä oli erikoinen, siihen saa tehtyä kumpaan tahansa vastaukseen sopivan yhtälön.

no kertoo paljokii matikkapiästä jos hehtaarin taemikon  aetaus maksaa tuhat eoroo ja pittää halapana.  sillo on jo oltava liikoo pätäkkätä