Se ei ole ohi ennen kuin se on ohi. Valitusluvan saa tosin aika pieni osa luvanhakijoista. Ja jos tässä asiassa on kyse näytön arvioinnista niin kuin lehtijutuista päätellen olisi, valituslupaa ei tule.
Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin katkontaa arvioida, jos latvakuitupino o vielä tutkittavana. Jos ja kun kuitu on hakattu ”pitkäksi”, ja siellä on useissa kuitujen tyvipäissä jopa metritolkulla tukkipuun laadun ja paksuuden täyttävää puuta, pitäisi katkontamatriisin ja mittalistan lukemista pystyä päättelemään, onko katkonta ollut edes sinnepäin, kuin se normaalisti olisi tehty.
Jos Mopokuski ja katkonnan tarkastaja eivät ymmärrä käsitettä ”puolentoista tukin runko” – ei hän tajua sitäkään, mikä virhe on tehty, kun kolmen tukin puusta on tehty kaksi tukkia ja latvakuiduksi on mennyt yli kaksi metriä tukkipuuta.
Minusta noita pitäisi maksaa korvausta myyjälle = Jokaisesta pituusmodulista, joka on kuitukasaan tehty, maksettaisiin tukin hinta.
Eihän se latvan paksuus ole läheskään ainut kriteeri, miksi on tehty kuiduksi, homma olisi liian helppoa, jos katkonta menisi aina siitä poikki, missä tukin minimi loppuu. Tuollaisessa peltosaarekkessa kasvaneissa männyissä on niin paksut oksat ja muutenkin vikoja, jotta allekirjoittanella männyn tukkiprosentti jäi alle 50%.
Urhoollinen kaveri on pakosta tämä metsänomistaja. Hovissa käynti UPM:n kanssa olisi jutun hävitessä tarkoittanut sellaista oikeudenkäyntikululaskua että sukat pois!
Ja kun hirrenveistäjiä ei ole joka puolella maata.
Jos ja kun tuo juupas/eipäs piti aloittaa, se olisi pitänyt olla siinä vaiheessa, kun kaikki ne rungot oli pätkittynä kentällä. On melkoista arpapeliä väitellä jälkeen päin. Ja jos kuski on ennenkin ”ollut” ammattilainen, sitä suuremmalla syyllä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.