Tarkennetaan pari seikkaa. Jos klusteri ottaa erilaatuiset tukit/pikkutukin samassa pinossa, vain hakkuussa lajitellaan. Mutta jos Myhistyksen puutavaralajien keräykselle jokainen haalii tappinsa omista nökkösistään, on enää vähän mielikuvitukselle tilaa. Merkintävärejä motossa on tasan kaksi.
Tarkennetaan : merkintöjä voi tehdä monenlaisia jo kahdellakin värillä. Iso yhtiökin lajittelee tienvarressa moneen eri kasaan eri paikkoihin menevät tukit, pikkutukit ja kuidut.
Ei lajittelu ihan kaikille konekuskeille ole ylivoimaisen vaikeaa. Ottaisin esimerkin Metsähallituksen hakkuusta, jossa on aika yleisesti melko suurista puumääristä kysymys. Sanotaan vaikkapa 20 000 kiintoa. Tavaraa tulee joka lähtöön. Ostajia on ehkä 5 – 10 eri tavaroille. Hakkuukone tekee Apsien mukaan ja kuski ohjaa ja valvoo.
Tulee mäntyä, kuusta, koivua. Tulee erikoistyveä, A-tyveä, välitukkia ja latvatukkia. Tulee pikkutukkia, parrua, kuitua. Vanerikoivua, sorvikuusta ja pylvästä.
Sellaisessa savotassa menee Mopokuskilta helposti pasmat sekaisin, samoin ajo-kuljettaja joutuu olemaan tarkkana, minkälaisen järjestyksen kuomaansa laittaa. Moni kuski ajaa sekakuormia, joissa on usein kahta lajia.
Kun eroteltavia lajikkeita on riittävän monta, maksetaan ajotaksassa erottelulisää.
Kun saha sahaa vain yhtä puulajia ja vain yhtä laatua, se ei ota markillensa muuta kuin sitä. Toiset sahat hoitavat muut lajit.
Tarkennetaan edelleen: kahdella värillä tehdään tasan kolme eri merkintää… Ymmärrettävää on että klusteri ottaa eri ptl kulloinkin siihen soveltuvalta leimikolta. Mutta että haalitaan joka leimikolta kaikkea mahdollista nökköstä kuten Myhistyksen tyyli on. Ei järjen häivää. Totean sen historiallisesta kokemuksesta.
Värimerkinnät voi olla monenlaisia, kun esim. tukkia menee 3 eri osotteeseen, parrut ja pikkutukit ja kuidut vielä erilleen. Jos on silmät auki, niin erottaahan se ajokuski esim. parrukasan ja tukkiläjän ilman suurempia ongelmia vaikka värittä . Pituus- ja paksuuserokin näkyy yllättävän hyvin päällepäin.
Niin, mä-kuitupuun keskihinta rajalla näkyi olleen laskusuunnassa ; laskenut 1 euron viime vuodesta ollen nyt 55 € / kiinto . Kuusi pari euroa alle sen. Koivukuitu taisi jäädä vähän alle 50 :n . Koivutukki 65 € . (täällä siitä saa n. 40 € tienvarressa, pienet määrät mutta silti alehinta, ei kannata myydä jos vähänkin polttopuuntarvetta tms. parempaa käyttöä) .
Kun mäntyparrun latvalpm päättyy 149mm:iin ja mät alkaa 150 mm:stä pituusjaon ollessa sama, on joillekin siten aivan sama onko silmät auki vai kiini jos ei eri väriä ole. Vai miten luulette käytännön pelaavan? Harvennuksilla on vähemmän tukkikasoja verrata mitään ja lumikin tekee omat tepposensa. Luotettavasti toimiva värimerkkaus on ehdoton arpomisen ja ptl sekoittumisen kannalta.
Toki voi jättää merkkaamattakin eri lajit, mutta aika arpomista se monesti on, kun lajit ovat esi aukolla melko tiiviissä muodostelmassa. Jos ne kuitenkin menevät eri asiakkaille, niin varmasti siellä halukkaasti otettaisiin edes ne pölkyt, joista meksut ovat menneet.
Tiedän, että sahalta on tullut kyselyjä eseamman tukkikappaleen puuttumisesta. Autokuskillakin voi olla tieto, montako tukkia jollain varastolla pitäisi olla.
Leimikoiden ketjuttamisella pystyy keräilyä tehostamaan niin, että hyvinkin pienien erien kokoaminen sujuu nurkumatta. Eipä juuri ole näkynyt pieniä nutturoita varastopaikalla, kun ei ole sillä kertaa mahtunut kyytiin, vaan sekin pari mottia on lähtenyt jopa seuraavan kuorman pohjalle.
Lukemattomia kertoja näkyy pikitien varrella terminaalintapainen, jossa perävaunuun tuodaan nupilla ”keräilyeriä”, sitten tulee täysi nuppi, ottaa kärryn perään ja lähtee täydellä kuormalla tehtaalle.
Samoin tuodaan joskus sopivaan paikkaan jopa vain muutama tukki, jotka kohtapuoliin otetaan saman auton kyytiin ja viedään eri osoitteeseen.
Ne, jotka osaavat – Tekevät. Ne jotka eivät – marisevat täällä.
Varmaan mehtäukko tarkoitti että mäntyparru alkaa 149 mm ja mäntytukin latvalpm päättyy 150 mm. Yleensä parru päättyy johonkin 100 mm hujakoilla. Riippuen ostajasta. Muuten asia on kyllä noin kun hän kirjoitti.
Tuollainen pölkky, joka on tehty aidosta puusta, alkaa yleensä tyvipäästä ja päättyy latvapäähän. Jos pölkky loppuu 149 milliin, niin se on pikkutukki tai parru – jopa kuitu. Jos se loppuu 150 milliin tai yli – ja pituus on riittävä, se on tukki.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.