Keskustelut Metsänomistus Metsänhoitoyhdistysten tulisi erota MTK:sta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)
  • Metsänhoitoyhdistysten tulisi erota MTK:sta.

    Metsänhoitoyhdistyksillä voisi olla tulevaisuus, kun ne eroaisivat MTK:sta ja alkaisivat ajamaan metsänomistajan asiaa. Jopa minä liittyisin, jos riippakivenä oleva napanuora MTK:n kanssa katkaistaisiin.

    Sukupolvenvaihdoshuojennus on malliesimerkki tästä ongelmasta. Metsätilat tulisi siirtyä seuraavalle sukupolvelle huomattavasti nykyistä aiemmin, jota sukupolvenvaihdoshuojennus merkittävästi edistäisi. Metsänhoito jos mikä on pitkäjänteistä ylisukupolvista yritystoimintaa. On aivan käsittämätöntä, että sukupolvenvaihdoshuojennus vaatisi leikkimistä maanviljelyä joillakin hehtaareilla muutama vuosi.

    Valtio ei verotuloina häviä mitään sukupolvenvaihdoshuojennuksen hyväksymisellä. Mieluummin päinvastoin. Sen puuttuminen johtaa moninaiseen verosuunnitteluun mm. metsävähennystä hyödyntämällä jne., joka ei ole ainakaan verotulojen näkökulmasta yhteiskunnan etu. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että jonkun näennäisen seikan vuoksi toinen maksaa kymmenkertaisen perintöveron. Tämä kaikki johtaa myös huomattavaan epäoikeudenmukaisuuteen, kun läheskään kaikki metsänomistajat eivät ole kartalla tilanteesta. Lisäksi se ei tue metsätalouteen pitkäjännitteisiä investointeja, jotka tässä tilanteessa olisivat monestakin syystä hyvin tärkeitä.

    Jos yhdistykset eivät tajua ongelmaa, niin niiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Seurauksena on toiminnan pieneneminen kuin pyyllä maailmanlopussa. Yhtiöt syövät niiden markkinat, eikä sekään välttämättä ole hyvä asia.

  • Tolopainen

    Kaikenlaisia rahankerääjiä on metsänomistajien elätettävänä, metsät eivät tarvitse myhistyksiä eikö muitakaan joutavia organisaatioita. Suomi on turhien järjestöjen luvattu maa. Metsäkeskuksista metsänomistaja saa maksuttomasti kaikki palvelu, mitä metsien hoitoon tarvitaan.

    jees h-valta

    Saffen havainnot allekirjoitan. Kumma että joku yhdistys vapaamatkustaa säännöksistä ja ohjeistuksista piittaamatta. Esim. Metsä-Groupilla nuo tehdään aina jo tarjouksen hyväksymisvaiheessa selväksi mitä metsään jää. Sellainen hakkuu ei hävetä edes tien varressa. Sanoisin että M-G on valovuosia edellä ympäristön huomioinnissa ja vaalimisessa.

    Rane

    ”Maanviljelijät ei ole koskaan puolustanut metsänomistajia millään lailla”

    Maanviljelijöillä on yleensä kohtuullisen paljon metsää ja luonnollisesti silloin metsänomistajien etujen puolustaminen kiinnostaa.Yksi esimerkki on että metsämaalla ei vieläkään ole kiinteistöveroa tai  ”metsämaksua”.Ainoa taho joka on jatkuvasti vastustanut ja kampanjoinut kiinteistöveroa vastaan on MTK.Metsäteollisuudessa ja palkansaajapuolueissa (sekä palstan trolleilla) on aina  löytynyt halukkuutta laajentaa kiinteistöveroa metsiin mutta ei ole vielä onnistunut.

    A.Jalkanen

    En ole huomannut että MTK/mhy-ketju olisi väheksynyt luonnonhoitoa. Tällä keskustelupalstalla on kyllä huutokuoro haukkunut viherpiipertäjiä jo monta vuotta… mutta hyvä jos tuuli on kääntynyt siinä asiassa. Parempi myöhään kuin ei lainkaan.

    Päin vastoin: MTK ollut alusta lähtien mukana kehittämässä metsäsertifiointia teollisuuden kanssa. Jos jossain leimikolla ovat jääneet vaikka riistatiheiköt pois, on vaikea sanoa kenen ja minkä vuoksi, jos työketjussa on kolme osapuolta: metsänomistaja, työn suunnittelija ja työn toteuttaja.

    Vasta luonnonhoidon laadun seurannasta näkisi asian varmistetusti, jos tulokset raportoitaisiin toteuttajan mukaan tilastoituna. Avoimuuden lisääminen toiminnan laadun tarkastuksen suhteen voisi olla hyvä asia; syyllisyydellä spekulointi ennen syyn selvittämistä voi johtaa harhaan. Metsäsertifikaatin auditoinnista tulee poikkeamaraportti jonka pohjalta poikkeaman saanut voi kehittää toimintaansa. Laadun seuranta  pitäisi olla arkipäivää kaikilla kaupallisilla toimijoilla.

    isaskar keturi

    Vastahan sitä yhdistykset liittyi MTK:n alle. Melkein parasta yhdistyksen jäsenyydessä on nyt MTK-hankintojen alennukset.

    Valitettava tosiasia, että yhdistysten kaikkien osaaminen ja ammattitaito ei ole alan vaatimalla tasolla. Samoin kaikuja vielä yhdistysten erikoisasemasta, jota ei ymmärretä menetetyn nykymallissa. Hallitukset vielä jäykästi miehitetty tämän sortin yhdistysten maalaispaikkakuntien maallikoilla, jotka jämerästi omiin uskomuksiin perustuen yrittävät ohjata toimintaa ja varmistaa oma paikkansa tunkiolla.

    Ei olla vielä metsäpalveluyrityksiä (edellyttäisi asiakaspalvelun ymmärrystä) eikä enää yhdistyksiä (liiketoiminta edellä).

    mehtäukko

    Myhistyksen olisi pakitettava takaisin neuvojayhdistyksen rooliinsa kuten herralaseppokin juohautti.

    Uudistamistöiden organisointi ja taimikonhoitotyöt olivat aikoinaan pääroolia. Valtakirjakaupat levisivät, kun niistä meni uskottavuus ja ”valvonta”.

    Mtk toimii valtakunnallisella tasolla valtioon ja eu:n päin. Sieltä ei riistatiheiköissä voi kassaroida.

    markules

    Mhy:lle ja Groupille metsänhoitotöitä tekevänä yrittäjänä en allekirjoita saffen kirjoitusta. Olen osallistunut molempien organisaatioiden koulutukseen luonnonhoidon osalta ja ohjeet ovat olleet samansisältöisiä. En yrittäjänä koe alkavani raivaamaan huonommin kun siirryn yhdistyksen työmaalle.

    Se mitä olen huomannut on että molemmilta puolilla on ainakin omalla alueellani halu puhua toisesta pskaa.

    A.Jalkanen

    Sitä olen itse miettinyt miksi metsätietojärjestelmä pitää olla jokaisella toimijalla oma. Hyvä lopputulos saadaan kyllä näinkin, jos kaikki järjestelmät pohjautuvat samaan jatkuvasti päivittyvään metsävaratietoon. Ei siis riitä että tieto siirretään kerran, vaan sen pitää siirtyä jatkuvasti reaaliajassa tai minimissään kerran vuodessa. On metsaan.fi, OmaMetsä ja teollisuuden järjestelmät. Metsälehden Metsätietäjä on yksi näkymä metsävaratietoon ja alan toimijoista riippumaton samoin kuin metsaan.fi-palvelu.

    Tolopainen

    Mitä riistaa niissä tiheiköissä asustelee. Koppelokin tekee pesänsä yleensä keskelle aukkoa, jotta pedot eivät sitä löydä.

    Kalle Kehveli

    Mitä riistaa niissä tiheiköissä asustelee. Koppelokin tekee pesänsä yleensä keskelle aukkoa, jotta pedot eivät sitä löydä.

    Ei linnuille, vaan hirvelle pitää jättää suojuspusikko, jossa se voi rauhassa vedellä päivätirsoja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)