Montako prosenttia yksityisistä metsänomistajista on maatalousyrittäjiä? Kymmenesosa tai jotain sinne päin. Kun näin on, kytkentä MTK:n kanssa on ongelma eikä hyöty.

Ketomani esimerkki luulisi jokaiselle ketovan pelin hengen. Suurin ryhmä yksityisistä metsänomistajista ovat eläkeläiset, mikä kertoo rakenteellisesta ongelmasta, joka vaatisi huomiota ja sukupolvenvaihdoshuojennus helpottaisi ongelmaa.

Metsätilanomistajan sukupolvi lienee noin 30 vuotta eli perintövero 15 -20 % / kerta tulee  maksuun pari kertaa kiertoaikana helposti hyvälläkin paikalla, heikoimmista puhumattakaan. Ilman verosuunnittelua se johtaa todella vakavaan vero-ongelmaan. Voidaan perustellusti kysyä, mitä ymmärtämättömällä aikuisten oikeasti jää vaivan palkaksi. Kysyin aikanaan verohallinnon metsäveroasiantuntijalta, että onko sinusta metsäverotus oikeudenmukainen, kun toinen maksaa veroa tulosta 100 % ja toinen 0 % ja saa vielä muitakin veroja anteeksi. Välitön vastaus kuului, että niin kai se luonnonvalinta toimii.  Oikeudenmukaisuus edellyttäisi, että luonnonvalinta ei ole kymmeniä prosentteja.

Paljonko metsänhoitoyhdistykset sitten maksavat MTK:lle? Veikkaan, että sillä ylläpitäisi jo jonkinlaisen kattojärjestönkin ja yhdistyksethän ovat tällä yhdistymisvauhdilla muutenkin pian valtakunnallisia.

Kyllä metsänomistajien ulkosuhteita ajaa ennen muuta valtiovalta ja sen tehtäviin se tietysti kuuluukin.  Metsänomistajat ajavat etujaan lähinnä  valtiovaltaan päin.

Sinun perustelusi AJ ovat kestämättömiä ja epäoikeudenmukaisia. Kaikki eivät kykene verosuunnittelua käyttämään ja elinpäiviemme määrääkään emme  tiedä ja mikä mieli on sitoa spvh muutamaan näennäiseen peltohehtaariin – aivan älytöntä. Metsälahjavähennys aiheutti lähinnä vain poliittista närää ja sen merkitys on käytännössä olematon.

Maatalousyrittäjien kanta MTK sidonnaisuuteen on tietysti hyvin ymmärrettävä, mutta metsänomistajan kannalta se on juuri päinvastainen. Aikanaan MTK:n porukat yrittivät oston luvanvaraisuudella jopa estää metsänomistus muilta.

Näillä metsän hinnoilla ainut järkevä vaihtoehto perijällä on laittaa metsät myyntiin perintöverokannalla 15-20%. Muussa tapauksessa metsätulosta saatava vero on 15-20% + 30-34 % yhdelläkin perintöveroilla ja etukäteen maksetulle verolle pitää tietysti korkokin laskea. Tämä puolestaan tarkoittaa, että yhteiskuntakin häviää verotuloina kaupasta syntyvän metsävähennyksen takia.

Isoja päätehakkuita ei hömppäkymmenellä olevan kannata itse tehdä, ellei metsävähennystä ole, vaan myydä kaupalla seuraavalle polvelle, joka saa metsävähennyksen.