Metsänhoitoyhdistyksillä voisi olla tulevaisuus, kun ne eroaisivat MTK:sta ja alkaisivat ajamaan metsänomistajan asiaa. Jopa minä liittyisin, jos riippakivenä oleva napanuora MTK:n kanssa katkaistaisiin.

Sukupolvenvaihdoshuojennus on malliesimerkki tästä ongelmasta. Metsätilat tulisi siirtyä seuraavalle sukupolvelle huomattavasti nykyistä aiemmin, jota sukupolvenvaihdoshuojennus merkittävästi edistäisi. Metsänhoito jos mikä on pitkäjänteistä ylisukupolvista yritystoimintaa. On aivan käsittämätöntä, että sukupolvenvaihdoshuojennus vaatisi leikkimistä maanviljelyä joillakin hehtaareilla muutama vuosi.

Valtio ei verotuloina häviä mitään sukupolvenvaihdoshuojennuksen hyväksymisellä. Mieluummin päinvastoin. Sen puuttuminen johtaa moninaiseen verosuunnitteluun mm. metsävähennystä hyödyntämällä jne., joka ei ole ainakaan verotulojen näkökulmasta yhteiskunnan etu. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että jonkun näennäisen seikan vuoksi toinen maksaa kymmenkertaisen perintöveron. Tämä kaikki johtaa myös huomattavaan epäoikeudenmukaisuuteen, kun läheskään kaikki metsänomistajat eivät ole kartalla tilanteesta. Lisäksi se ei tue metsätalouteen pitkäjännitteisiä investointeja, jotka tässä tilanteessa olisivat monestakin syystä hyvin tärkeitä.

Jos yhdistykset eivät tajua ongelmaa, niin niiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Seurauksena on toiminnan pieneneminen kuin pyyllä maailmanlopussa. Yhtiöt syövät niiden markkinat, eikä sekään välttämättä ole hyvä asia.