Kyllähän niitä varmaan hyviäkin neuvojia löytyy, mutta täällä lähialueilla toimivat neuvojat eivät näihin kuulu.

Ainakin minun puolesta MHY voi jatkaa toimintaansa NEUVONANTAJANA ja tarjota metänomistajille hoito ym palveluita, mutta ei muuta. Holhous täytyy kuitenkin loppua. Kuten täällä jo todettu osaa metänomistajat (myös kaupunkilaismetänomistajat) tehdä itekkiin päätöksiä, eikä niihin saa yrittää vaikuttaa virheellistä tietoa antamalla kuten täällä toimitaan.

Mhy:n roolia moni pohtii neuvojen ammattitaidon kautta, mikä on luonnollinen tapa. Pari asiaa on kuitenkin syytä muistaa, kun kokonaisuutta ajatellaan.

Koulusta ei valmistu ammattitaitoisia toimihenkilöitä. Osaaminen kehittyy vuosien mittaan työn tekemisen myötä. Tähän en vaihtoehtoista mallia tiedä, kun sama pätee muillakin aloilla. Osa nuorista kavereista sijoittuu mhy:n hommiin, jossa nämä siis pätevöityvät alalle. Asiakkaan kannalta on tietytsi harmi, jos omalla alueella tällainen harjoittelija sattuu kohdalle ja tällöin varmaan tekee mieli hakea kumppania jostain muualta. Jos mhy:n palveluja ei voisi käyttää, mitä nämä nuoret sitten tekisivät? Saisivatko he töitä MG:ltä? Ehkä, mutta siellä tilanne olisi täysin sama, koska ei ammattitaitoa työntekijän päähän palkan maksajaa vaihtamalla tule.

Jostain syystä teollisuus on jatkuvasti halunnut romuttaa mhy-systeemin. Jos näin kävisi, mitä siitä seuraisi? Vaikuttaisiko se tavallisen 30 ha:n metsänomistajan asemaan jotain? Vaikuttaisiko se puun hintaan jotain? Minusta ainakin iso joukko pieniä toimijoita hajoitettuna itsenäisiksi vahvistaisi teollisuuden valtaa puuntuottajan kannalta vaarallisella tavalla.

Keskustelu metsänhoitoyhdistyksistä pyörii usein yhdistyksen toimihenkilöiden ammattitaidon tiimoilla. Toimihenkilöiden ammattitaito vaihtelee siinä missä muillakin aloilla.
Harvemmin täällä keskustellaan yhdistysten ylintä valtaa käyttävien valtuuston ja hallitusten jäsenten ammattitaidosta. Yhdistyksen toiminnan taso ja tuloksellisuus riippuu paljon näiden luottamushenkilöiden kyvystä ja halusta hoitaa tehtäväänsä kunnolla. Hyväkään toiminnanjohtaja ei mahda mitään, jos hallinnossa on joukko henkilöitä, joilla ei ole taitoa hoitaa tehtäväänsä. Jääräpäisyyttä ja nurkkakuntaisuutta on usein enemmän kuin taitoa, mikä on katastrofaalista yhdistyksen toiminnan kannalta, etenkin metsänhoitoyhdistyslain muutoksen jälkeen, jolloin tarvittaisiin todellisia businesstaitoja. Joillakin seuduilla olisi varmasti parasta luopua kokonaan metsänhoitoyhdistyksistä ja jättää metsänomistajat suosiolla muiden palveluntarjoajien varaan. Sitä saa mitä tilaa hengessä.

En oletakkaan että heti koulun penkiltä tiedettäisiin kaikki kaikesta, mutta kauanko glan milestä menee esim siihen että opitaan hakkuun termit?(täällä niitä eivät ole n. kymmenen vuoden aikana oppineet). Ja jos hakkuun valvonta jätetään MHY:lle mielestäni valvojan tulisi käydä edes jossain vaiheessa kahtomassa mitä siellä tapahtuu, täällä valvonta hoituu lähes pelkästään puhelimella (jos silläkään) ja kuskit tekee mitä lystää. Sitten kun hakkuu menny mönkään valvoja tuumaa vuan ylimielisesti niihän tuo näkyy menneen. Näin käyny jo menen alueen metänomistajan metissä (ja tietyn firman hakkuut vähentyneet 😉 ).

Se hybridihaapa taitaa olla niin marginaalilajike että organisaatio ei oikein taida taipua näihin erikoislajikkeisiin.

Tuota mhy:n tulevaisuudesta, että kyllä sillä paikka jatkossakin on ilman muuta. Ihan niin kuin isännöimis tai talonmiespalveluilakin. Joku tarvitsee vaivatonta palvelua ja on siitä valmis maksamaan niin mikä ettei. Kaikki eivät ole metsäammattilaisia eivätkä haluakkaan vaikka metsää omistavatkin. Näille mhy:n palvelu on edelleen paikallaan. Mutta se lienee varmaa että nykyinen, hyvinkin raskas organisaatio, joutuu muutoksen kouriin ja toimintaa aletaan entistä enemmän ajattelemaan vain tulorahoituksen putteissa pakollisen metsähoitomaksun poistuttua. Tämä maksuhan se on lihottanut tarpeettomasti mhy:en organisaatioita.