Kaupunkilaistuva metsänomistaja (esim.Kujala,sieltä tois.ketjusta) osaa kyllä itse kaupanteon ja päättää omaisuudestaan ilman holhousorganisaatiotakin. On se kyllä kumma ajatusmalli ettei noin yksinkertaista omaisuuden hallintatehtävää muka vieläkään uskallettaisi antaa metsänomistajan itse hoidettavaksi.
Varsin usein se ajatus nimittäin liippaa erittäin paljon sivuun siitä mhy-mantrasta.

Esimerkkinä huolten eriävyydestä voisin mainita viime kokouksen saldona erään metsänomistajan huolen aivan kokouksen loppumetreillä. Täällä Satakunnassahan noita voimalinjahankkeita piisaa ja Eurajoelta lisäjytkyä jaellaan meidän törsättäviksi.
Kohdassa muut asiat hän lopuksi rohkaistui kysymään että ajaako mhy lainkaan näitä asioita. Toiminnanjohtaja vain pahoitteli että unohti kokonaan pois asialistalta. Kyllä kuulemma kuulolla ollaan. Mitään sen enempää siitä ei sitten ollut ja kokous loppui.
Jäi varmaan luottamus omaan organisaatioon kovaan kurssiin.
Jatkuvasta kasvatuksesta en ole kuullut vielä mainittavan edes.
Saati neuvonnan innosta tai jopa koulutustyyppisestä toiminnasta.

Kyllä nyt alkaa mielenkiintoinen jakso mhy:n toiminnassa. Nythän mhy:t ovat rakentaneet organisaationsa pitkälti sen perusteella että jatkuva rahavirta on tullut metsähoitomaksuista. Se on kasvattanut kiistämättä ylisuuren organisaation joka varmaan jatkossa joutuu tarkastelun kohteeksi kun automaattinen rahavirta tyrehtyy. Jatkossa mhy:t joutuvat hankkimaan kustannukset toiminnalleen välityspuumarkkinoista sekä metsänhoitotöistä ja neuvontapalveluista. Mhy:t ovat tosi ongelmallisessa tilanteessa. He joutuvat myymään välityspuunsa sellaisille organisaatioille, jotka nyt toimivat samoilla markkinoilla. Metsänhoitotöistähän mhy:t ovat jo nyt ulkona hinnoittelunvuoksi jos metsänomistajat vähänkään kilpailuttavat hoitotyönsä. Organisaatio nielaisee sellaisen summan hoitotyökorvauksesta että tällä hetkellä mhy:t jäävät ilman muuta hopealle. Neuvontapalvelu ei tuo pelastusta sen enempää. Niitäkään ei voi hinnoitella määränsä enempää jos haluaa että asiakkaita pisaa.

Mhy:n omalle puukorjuuorganisaatiolle ennustan myös huonoja aikoja. Jatkossa oma puunkorjuuorganisaatio korjaa vain ne kohteet jotka eivät valatakirjakaupoilla kelpaa yhtiöiden korjuuseen. Omat koneet saavat jatkossa huonoimmat leimikot ja pienalaisimmat leimikot. Juuri ne raivattommat kohteet joista kuvia näilläkin sivuilla löytyy.

Hyvä tilitys metsuri motokuskilta. Ja lisärikaksi rokkaan että onhan tämä nk. puolueeton organisaatio neuvontaankin eli Metsäkeskuskin vielä häärimässä joukossa sakeassa.

Mhy:tä ei pitäisi moittia, jos ei halua puitaan panna tarjontaan. Kaikki puu on tähän asti mennyt kaupaksi metsänomistajalta, joka on halunut puunsa myydä. Lahottamiseen pystyyn ei ole ollut tarvetta.

Jos metsänomistajat eivät nykytilanteessa raaski huonon hinnan vuoksi tehdä puukauppaa, ostaa teollisuus puunsa vaikka Venäjältä. Nyt tuntuu olevan jonkinlainen kansallinen hätätila. Tuskin mhy:kään yllyttäisi nykytilanteessa panttaamaan puuta.