› Keskustelut › Metsänomistus › Metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen ja pakollisen metsänhoitomaksun poistuminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen ja pakollisen metsänhoitomaksun poistuminen

    Lähetetty: 12.2.2013, 11:47

    Pakollinen metsänhoitomaksu lopetetaan

    Maamme hallituksen hallitusohjelmassa on metsänomistajia koskeva metsänhoitoyhdistyslain mukaisen mhy pakollisen maksun lopettaminen metsänomistajilta, josta käytetään myös nimeä metsänhoitomaksu. Maa- ja metsätalousministeri
    Jari Koskinen päätti perustaa lokakuussa 2011 työryhmän, joka pohti ehdotusta pakollisesta metsänhoitomaksusta luopumiseksi. Työryhmällä oli määräaika työlleen tammikuun 2012 loppuun asti. Jatkotyöryhmä ilmeisesti nyt jatkaa metsänhoitoyhdistys lain kumoamisen mahdollisuuksia.

    Pakkomaksu metsänomistajille ei ole nykypäivää

    Metsäpalveluiden markkinoilla tarvitaan lisää useita metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita
    metsäpalveluiden laadun kohottamiseksi ja hintojen pysymiseksi järkevinä metsänomistajan metsätalouden kannalta. Metsänomistajien vapaus valita metsäpalvelujen tuottaja on tärkeä metsänomistajalle.

    Pakkojäsenyys sekä hankala irrottautuminen metsänhoitomaksusta eivät ole minkään osapuolen, varsinkin metsänomistajien, kannalta nykypäivää eikä tuo edellytyksiä varsinkaan taloudellisiin metsäpalveluihin
    metsänomistajille. Saa jopa ihmetellä, miten aikaisemmat hallitukset eivät ennen tätä ole valtiovallan toimesta
    kantaneet vastuuta metsänomistajia kohtaan kohdistuneen pakkovallan lopettamiseksi. Laki metsänhoitoyhdistyksistä on eräänlainen menneen vanhan yhteiskunnan jäänne heikompaa metsänomistaja osapuolta kohtaan suosien jopa monopolin kaltaisia metsäpalvelumarkkinoita Mhy n kautta. Mhy laki ei voi olla metsänomistajien etu.

    jatkuu…

    Tekijä
    Santtu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 14.2.2013, 19:13

    Millainen on pitkäaikainen toimitussopimus, jos ”toimittajalla” siis MHY:n seuraajalla ei ole varmuutta, että saa puut hankittua, tai ainakaan kannattavaan hintaan. Ja toisin päin, jos se MHY-yhtiö on ostanut leimikon, jossa on vaikka 6 eri firmalle menevää puuta, niin ostavatko sitten sen puun, tai siihen hintaan, että sille MHY:lle on kannattavaa? Ja äkkiä alkaa tulla myös laatureklamaatioita sille välittäjälle.

    Olen sen verran paljon tuolla yrityselämässä toiminut, että ihmetyttää, kuinka tasan tarkkaan tässä puukauppa-ajattelussa liikutaan normaalien liikeperiaatteiden ulkopuolella.

    Tässä MHY-vastaisessa ajattelussa metsäteollisuus ilmeisetikin toivoo, että pääsisi eroon vaikka noista katkontavertailuista ja saisi myös metsänomistajakunnan nykyistä hajanaisemmaksi. Todellisuudessa esim itsenäisille sahoille MHY:t ovat usein arvokas kumppani, koska sitä kautta tulevien leimikoiden tarjoaminen on ostomiehelle helpompaa, kuin juosta joka sadan motin leimikon perässä.

    Puun takaa 14.2.2013, 19:14

    Se on ihan hyvä, että olet tyytyväinen Jesse! Muistutan taas kuitenkin, että Satakunta ei ole ihan koko Suomi, eikä kaikki onnelliset asu Harjavallassa. 🙂

    jees h-valta 14.2.2013, 19:31

    Hyvä silti että mhy-historiaan jää jotain mainetekoja. Mhy-viirejähän jaetaan näille ”ansioituneille” pullakaffeen ryystäjille lähes joka syksy. Nyt vain vielä alle teksti: ”Paras katko jo vuosikymmeniä. Ja pullakaffe.”

    A.Jalkanen 15.2.2013, 06:52

    Minusta puun ostoon mhyn omaan lukuun sisältyy paljon riskejä, kuten olette hyvin tuoneet esille, kuten myös mahdollisuuksia. Selkein tilanne kai olisi jos mhy rooli olisi välittäjä, joka kilpailuttaisi kantohinnan ja korjuun (molemmista tieto mo:lle), ja saisi siitä välityspalkkion.

    Katkontojen eroista ja mhy-välitteisen puukaupan kantohinnasta on tutkimustietoakin, mutta enemmänkin pitäisi olla. Olisi varmaan syytä erotella mhy välitteisten kauppojen hintatieto hintatason tilastoinnissa, niin tämä kinastelu loppuisi.

    Timppa 15.2.2013, 11:13

    Ei taitaisi tuo AJ:n malli myynnin ja korjuun kilpailuttamisesta ja välityspalkkion saannista ainakaan metsänomistajan tilipussia kasvattaa. Päinvastoin. Kyseessähän olisi siis periaatteessa hankintahakkuu. Sen hintaso on luettavissa tämän lehden puunhintaosiossa.

    Teoriassakin olisi erittäin hankalaa sovittaa sahojen ja tuoretta kuusikuitua käyttävien tehtaiden sekä riippumattoman motoyrittäjän aikatauluja siten, ettei joku kärsisi. Tietysti laskun maksaisi metsänomistaja.

    jees h-valta 15.2.2013, 11:56

    Tästä jälkimmäisestä Timpan kirjoituksesta tasan samaa mieltä mutta tuolla edellisessä en ehkä ihan tuota ettei itsen. sahojen puunhankinta joutaisi jokaista sataa mottia ostella. Sitä samaa kyllä harrastaa isompienkin firmojen osto joten mitenkään eri viivalla eivät ole siinä kohtaa. Pitää heidänkin yrittää vain sada ostajat juoksemaan isompaa aluetta. Ja puunhankintamäärä kuitenkin pienempikin verrattuna isoihin. Jos he tähän asti ovat mhy-toimijoita käyttäneet juoksupoikina- ja flikkoina niin eikö nyt olisi sekin syytä tasa-arvoistaa muiden ostajien kanssa samalle viivalle?

    Santtu 15.2.2013, 15:14

    Niin, ”Kahta herraa on vaikea palvella yhtä aikaa”. Rane kysyy hyvin, ”riittääkö jos edunvalvoja hankkii kaksi tuolia vai onko niitä oltava useampia?”

    Tosiaan tänä päivänä tilanne on se, että metsänhoitoyhdistyksen edustaja voi istua yllättävän monella jakkaralla päivän mittaan roolista riippuen. Rupesin aivan laskemaan, monellako. Olen Ranen kanssa samailla linjoilla, että kaksi tuolia ei taida riittää!?

    Ainakin tulee mieleen tilanteita nyky mhystä:

    -Tehdään myyntimielessä metsäpalvelua yhdistyksen jäsenelle, esimerkiksi taimimyyntiä, hakkuunvalvontaa tai sitä kuuluisaa optimaalisen katkonnan laskemista.(yhdistys-jäsen)
    -Suhteet puunostajiin omien tulojen maksimoimiseksi mm. mhy lain mukaiset pienet puuerät ja energiapuu (yhdistys-puunostaja-jäsen)
    -Ostetaan ostomielessä esimerkiksi taimia taimituottajalta, kilpailutuksen hyöty voi mennä mhylle eikä taimia tarvitsevalle jäsenelle.(yhdistys-taimituottaja-jäsen)
    – Mietitään, miten tuloja saataisiin myynneistä enemmän tilaisuuksissa, jotka ovat jäseniltä suljettuja.(Yhdistys- yhdistyksen hallitus-jäsen)
    – yhdistyksen jäsenten, joita mhy ei saavuta, tasaveroiset oikeudet ja kohtelu metsänhoitomaksuvaroihin yhdistyslain tarkoittamasti (yhdistys-jäsenet-saavuttamattomat jäsenet)
    – Suoritetaan mhy lain mukaista metsäpoliittisten tehtävien tekemistä kansantaloudelliset hyötynäkökohtien takia, jotka eivät välttämättä ole yhdistyksen jäsenten etujen mukaisia.Tällä tehdään tasaista toimintaa, vaikka markkinatalouden lait ja yhdistysten jäsenten edut vaatisivat muuta.(yhdistys- poliittiset puolueet-jäsen)
    – Tehdään väitettyä edunvalvontaa metsänomistajalle. Siihen on hankala tässä esimerkkiä keksiä, mitä se on, poliittista toimintaako?.(?)

    Montako tuolia tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen edustajalle, on aika sekavan vaikea asia nykyisen mhy lain aikana, osaisiko muut vastata?

    MetsäKortesalmi 15.2.2013, 17:47

    Nämä ”Santun” esittämät näkökannat kannattaa ottaa syvälliseen keskusteluun, sillä tässä puhuu todellisen metsäammattilaisen ääni.

    Iron Man 16.2.2013, 11:45

    Juu Santtu puhuu asiaa.

    A.Jalkanen 18.2.2013, 20:18

    Tuo Timpan esille tuoma logistiikan hallinnan tärkeys lienee yksi pääsyy heikkoihin hankintalisiin ja pystykaupan suosioon ostajien parissa. Mhy voisi kuitenkin kai toimia yhtä tehokkaasti kuin puun ostajien omat organisaatiot.

    Tuohon Santun listaan on varmaan mhy kehittäjien hyvä perehtyä, vaikuttaa aika kattavalta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5