Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
Tollo:”Täällä ei ole kohta mitään omaa teollisuutta. Viimeksi ollaan Tikkurilan maalitehdasta lahjoittamassa jenkkilään 600milj€, ”
Kysymys on vain siitä, että Tuo 600 milliä on paras tarjous tällä hetkellä . Jospa Tollo tarjoat ”oikean ” hinnan, niin eiköhän tehdas jää kotimaiseen omistukseen.
Elämme markkinataloudessa ja siellä toimii markkinaelämän lait. On aivan turha inua sitä, että kuitupuun laatua olevaa puuta poltetaan lämmöksi, kun se puumäärä ei muualle kelpaa sellaiseen hintaan, että homma kannattaisi.
Suurpuunjalostusteollisuus tuo ulkoa kalliimpaa kuitupuuta polkien sen avulla kotimaisen raakapuun hintaa. Myös Metsäliitto tekee niin. Luultavasti Rauman sahalle uitetaan tukkia Virosta ja jopa Ruotsista, ettei puuntuottajien kantohinnat nouse ”Liian korkeaksi”.
Metsänhoitoyhdistykset perustettiin aikanaan neuvomaan ja opastamaan yksityismetsänomistajia. Laki metsänhoitoyhdistyksistä määritteli tehtävät. Oli myös Metsälaki, joka velvoitti oikeaoppiseen metsienkäsittelyyn, joka aate on nykyään haudattu ja ”eletään kuin pellossa”.
Meillä oli 26 MHY:tä omalla reviirillä ja kaikki ne suhtautuivat metsänomistajiin erittäin palveluhaluisesti, lukuunottamatta niitä ”Jees-miehiä ja Joo-Vaan tyyppejä” joille ei mikään normi ollut käyvä. He kvittelivat, että ovat keksineet ruudin, ja suunnittelivat uudenlaista pyörää, mutta olivat päässeet vasta anturaan / jalakseen asti kehittelytyössään.
Turvautuminen mhy asiantuntijoihin ja muutaman tohtorin luomalla lailla on lamauttanut mo:n porukan kaleeriorjiksi pulkkiteollisuudelle. Kehitys huipentui niin, että puunpoltto havaitaan parhaaksi tuloksi metsästä. Ympyrä sulkeutui!
Onko meissä geeni vai ollaanko aivopesty niin ettei tämä metsänväki osaa uudistua?
Onhan se melko erikoista, että kuitupuusta maksetaan saman verran kuin 30 vuotta sitten vaikka rahan ostovoima on muuttunut niistä ajoista hyvin paljon. Mutta sitä ongelmaa ei ratkaise kyllä sekään, kun kerrotaan keksityn ”uusi” mh:n menetelmä jossa ei tule kuluja ollenkaan vaan vain tuloja. Mennään siis laidasta toiseen, jos ei oteta huomioon esim. luonnon asettamia reunaehtoja. Uppoaa joihinkin kuin kuuma veitsi voihin – rahan tekoa ilman kuluja ja ongelmia.
Myhistykset toimii jossain hyvin ja jossain ei niin hyvin. Ei ole pakko liittyä jos kokee että ei tarvi heidän palveluja tai ne on liian kalliita. ( En ole jäsen koska kalliilta vaikuttaa ainakin puukauppapalvelut eikä muutenkaan ole ollut tarvetta liittyä ainakaan toistaiseksi) .
Niin mitäpä niistä menneistä enää (kartellit ja savujaot) murehtimaan. Pitää keksiä uusia keinoja lisätä tuloja, kun ajat on muuttuneet , jos se nyt sattuu olemaan päämääränä jonkun metsän kasvatuksessa. Harrastuspohjaltakin voi toki hommaa tehdä jos haluaa ja pystyy.
Jatkuvuuden takia m-teollisuuden ja valtion myös pitäisi huolehtia myös metsäpään pärjäämisen puolesta. Jos metsiä ei hoideta eikä teitä pidetä kunnossa,niin loppuu edullisen puun saantikin jossain vaiheessa. Mutta nykyhallituskin on kyllä semmonen, että ei taida heitä kiinnostaa maakuntien menestyminen perinteisessä mielessä . Kunhan kulissit on kunnossa Eu:iin päin niin kaik on ok. Siltä ainakin vaikuttaa , kun päästöjen vähentäminen kuulostaa olevan se ykkösasia. Ja oman porukan pärjääminen vaaleissa tottakai.
Olen tuosta Puukin viimeisestä kirjoituksesta harvinaise samaa mieltä. Jos metsäpäässä ei ole kannattavuutta, niin toimintakin pikku hiljaa hiipuu. Se hyvä puoli asiassa on, että metsä kyllä tulee toimeen ilman hoitoakin. On aina tullut ja tulee jatkossakin sen tekemään.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Kyllä metsänhoitoyhdistyksillä paikkansa on. Yhdistyksiä on hyviä ja huonoja, niin kuin kaikkia organisaatioita. Se miksi itse en yhditykseen kuulu, on tuo MTK-kytky. Vaikka metsätaloutta harjoitankin, niin en mitenkään voi samaistua mtk-laiseen ajattelumaailmaan. Edunvalvontaa tehdään joo, mutta kenen etujen? Se on tässä se kysymys. Kartelliasiassa oltiin itse osakkaita Metsäliiton kautta, hupsista keikkaa.. Vapaaehtoisuutta vaadittiin kaikkeen muuhun kuin metsänhoitomaksuun, mutta senkin hoiti sitten yksityishenkilö kuntoon. Sertifikaatista vouhotetaan, mutta sekin hoituisi markkinaehtoisesti, jos teollisuudella todellinen hätä sen suhteen olisi. Eli onko edunvalvonta pohjimmiltaan organisaatioiden ja toimintatapojen ylläpitoa, on ehkä se pääkysymys.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.