Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
MTK;ssa metsänomistajajäsenet ylivoimainen enemmistö, mutta päätäntävallan suhteen asia on täysin päivastainen. Niin kauan kun asianlaita on nykyisen kaltainen, on metsäpuolen asiat lapsipuolen asemassa järjestössä. Maksamme yhtä paljon kuin tuottajat, mutta metsäpuolen edunvalvontaan resursseja murto-osa maatalouspuolen vastaavasta. Brysselin päähän väkeä pitäisi lisää edunvalvontamaksulla palkata ja nimenomaan metsäpuolen asialle. Jokaisella jäsenellä pitäisi olla samanarvoinen ääni ja sitten valittaisiin vaaleilla MTK;n johto, jolloin uskoakseni metsäpuolikin saisi johtokuntaakin enemmän kuin yhden äänettömän edustajan.
Aika usein olen huomannut että yllätyksenä tulee metsänomistajalle se että hänen metsistään löytyy sellaisia kohteita jotka kuuluvat sertifioinnissa säästettäväksi kohteeksi. Onneksi ne jotka ovat fsc sertissä niin ovat vielä suhtautuneet positiivisesti rajoituksiin.
Ilmeisesti niillä on sen verran pinta-alaa ollut että rajoituksiin ollaan valmiita.
Timppa oikeassa. Joillakin on niin yksipuolinen käsitys metsistä ja metsien suojelusta, että luullaan sen olevan suojelua, kun ei tehdä mitään metsässä . Siksi esim. juuri vesistöjen varsilta pitää voida poistaa kuusia jotta arvokkaat jalopuut selviää , sama juttu lehdoissa. Ja joskus olisi hyvä vähentää lehtipuitakin suoja-alueilta ( koivuja ym. )vesistön tilan parantamiseksi.
Sama ilmiö tulee metsien hakkaamattomuusvaatimuksissa esille : Sehän ei edistä luonnon selviytymistä kuin vain harvoin. Harventamattomuus lisää metsätuhojen mahdollisuutta.
Monesti juuri puronvarressa kasvaa leimikon järeimpiä puita, ja niitä voi olla sadan metrin matkalla jopa kymmenittäin. Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi valmis jättämään juuri ne puut pystyyn tuleviksi tuulenkaadoiksi? Niitä tuulenkaatoja kun ei saisi korjata poiskaan. Puron varsi olisi kulkukelvoton seuraavat parikymmentä vuotta. Mitä virkaa on sellaisella sertifikaatilla, mikä menee kaiken järkevyyden edelle?
Jos vielä saa noihin suojavyöhykkeisiin palata, niin omasta mielestäni näiden puiden pitäisi kelvata säästöpuiksi. Nythän on niin, että säätöpuuryhmä on jätettävä vielä erikseen kirsikkana kakun päälle.
Eli jos se 500metriä puroa halkoo palstaa, niin säästöpuut etsittävä vielä erikseen muualta.
Allekirjoittaneellakin on ”päällä” yksi leimikko, jossa käytiin Metsäkeskuksen ja ostomiehen kanssa rajaamassa kaivurilla oiotun puron vartta ja saatiin sovittua, että puronvartta voi poimintahakata. Ei siinä nimittäin hirveästi synny rehevään maastoon lehtipuuta, jos kuuset vaan kasvavat, kohde oli aika synkkä ja hakkuu tulee lähinnä parantamaan sen luontoarvoja. Nyt lähinnä odotellaan hakkuuta ja että puut ostanut yhtiö tosiasiallisesti toteuttaa hakkuun, ennen kun taas joku sertifikaatti kiristyy ja todetaankin, että ei näitä voidakaan hakata. Metsäkeskus hoiti osuutensa asiassa harvinaisen hyvin, mistä olen tyytyväinen.
Suosittelisin menemään sinne puronvarteen samoilemaan,kun hakkuu on ”päällä”.Kolme suurta kunnioittaa näitä lakikohteen tapaisia .Minulla jäi lähes viivasuoran,kaivetun ojan(korkeat penkat näkyy) reunukset hakkaamatta ”lakikohteena” 350m matkalta.Paikan päälllä käyden sitä ostajankaan pomo ei ymmärtänyt .Seuraavana vuonna harvennushakkuulla 230m3/4000e
Onkohan ylläpidolla jokin erityissuhde Kerttuun, kun lähes aina toistuu sama kuvio: Kerttu kommentoi meikäläisen tai jonkun muun kirjoitusta omalla tyylilään, eli aika lailla palstan sääntöjen vastaisesti. Tästä syntyy sitten epäasiallinen keskustelu, joka joutaakin poistettavaksi, mutta jostain syystä se Kertun ensinmäinen epäasiallinen kommentti jätetään näkyviin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.