Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
Täkäläisen mhy:n valtuusto koostuu sellaisista metsänomistajista, joilla metsällä on taloudellinen merkitys. Se on hyvä asia. Olen ollut tyytyväinen alueemme mhy:n monipuolisiin palveluihin. Myös jäsenmaksun tasoon olen ollut tyytyväinen.
Nyt on hyvä aihe. Toivottavasti tulee kehittämisehdotuksia. Jätkä on siinä oikeassa että yksittäiset ihmiset saavat paljon negatiivista aikaan koko yhdistyksen toiminnasta. Mutta se ei poista sitä etteikö niistä voisi kirjoittaa. Olen samaa mieltä mehtäukon kanssa että vähän kaksilla rattailla mennään.
Tiukkassa se raha on yhdistyksissäkin joten melkoista tasapainottelua se on. Neuvonta ja koulutus on poistunut tai ainakin vähentynyt huomattavasti kun se ei ole enää välttämättömyys.
Minusta yhdistyksen rooli oli hyvä kun se aikoinaan koulutti metsänomistajia.
Palveluista olen valmis maksamaan enkä kaipaa ilmaisia koulutuksia tai tapaamisia. Ilmaisia luonaita kun ei ole olemassa. Ne maksaa lopulta muut, eli kaikki jäsenet ja näkyy jäsenmaksussa.
Omatoimiselle metsänomistajalle taas maksulliset palveluihin keskittyminen supistaa mhy:n hyödyt MTK:n tekemään edunvalvontaan ja metsäsertifiointiin. Jos on kallis jäsenmaksu, voi se laittaa harkitsemaan. Varsinkin kun alkaa aika hyvin saamaan maksullisia palveluita muilta toimijoilta ilman jäsenmaksua.
Vaativa on toimintakenttä asiakkaaseen päin, kun epäonnistumisen jäljet voi näkyä vuosia muistuttamassa. Onneksi luonto korjaa pienet virheet. Tärkeää on työn todellinen valvonta siellä työmaalla. Vaikka erästä metsuriluottamusmiestä lainatakseni hyvä tekijä tekee hyvää työtä urakalla, vaikka maksuperuste olisi mikä. Eli hyvä tekijä pelastaa huononkin suunnittelun ja valvonnan.
Mhy:ssä on vähän sama kuin ammattiyhdistyksissä – ne on hyvä olla vaikkei niitä suoraan itse tarvitsisikaan.
Kaikki ne neljä metsänhoitoyhdistyksen metsäpuolen toimihenkilöä, joiden kanssa olen asioita hoitanut ovat mukavia, ammattitaitoisia ja palvelualttiita. Ei pienintääkään moitetta. Kaikenlaista on tilattu, muokkausta, äestystä, taimia, perkausta. lannoitusta. Hyvästä työstä joutuu maksamaan.
Mutta, mutta. Päijänteen MHY:n hallinto suosi valtuuston jäsentään (tiekunnan puheenjohtaja) ainakin yhden jäsenen kustannuksella. Laati tieyksiköinnin Yhteismetsän vahingoksi vastoin Maanmittauslaitoksen ohjetta ja alan yleistä käytäntöä, minkä olen varmistanut. (Suunnitelman tekijä valehteli minulle vasten naamaa, että se on laadittu Maanmittauslaitoksen ohjeen mukaisesti, mikä ei todellakaan pitänyt paikkaansa.) Siis tämän valtuuston jäsenen (toki muidenkin) tieyksiköt vähenivät ja yhteismetsän olivat täysin poskettomat. Eivät suunnitelman laatija enempää kuin toiminnanjohtaja edes vastanneet, kun reklamoin asiasta, vaikka ollaan sekä asiakas että jäsen. Ollaan nyt maaoikeudessa hakemassa muutosta. On siis epäilemättä toiminnanjohtajakohtaisia eroja yrityskulttuurissa.
Kannattaa siis pitää kirkkaana mielessä, että yhdistyksissä ollaan palvelutehtävässä, jossa kaikki ovat saman arvoisia. Etenkin tulee toimia niin, ettei synny pienintäkään epäilystä mistään luottamushenkilöiden ja yhdistyksen johdon ”hyvä veli”-kerhosta.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että hirmuiset on kiireet yhdistyksen toimihenkilöillä. Yli vuoden yritin saada metsäneuvojaa metsäkäynnille, mutta aina oli muita kiireitä juuri sillä hetkellä. Hoitotyöt menivät sitten metsäpalveluyritykselle. Pääasia, että metsät tuli kuntoon.
Palvelun tuottajia on paljon metsäalalla ja näin se kuuluu ollakin. Palvelutuotanto ei voi olla yhden tai yksien varassa metsäalallakaan. Jos noudatetaan lähellekään samoja pelisääntöjä, palvelutuotanto myös toimii ja säilyy tasapainossa.
Näin ei kuitenkaan ole metsäalalla. On monen kirjavaa tapaa hoitaa perintä. Ns. ”ilmaispalvelut” ovat tässä avainasemassa ja sotkevat markkinan. Tiedossa ei ole, että ainakaan Mhy:s hoitaisi perinnän jollain muulla tavalla kuin laskuttamalla. Sitä samaa toivoisi myös yhtiöiltä.
Ostettavan tuotteen hinnasta toteutettava perintä sotkee markkinan ja harhauttaa uskomaan ilmaispalveluihin. Ilmaispalveluja ei ole ja palvelut on syytä maksaa laskulla. Metsänomistajien edunvalvonnan toivoisi puuttuvan tähän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.