Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
liekö tuolla sertifionnilla mitään merkitystä . kasvotomat sijoitusyhtiöt hakkaavat keskenkasvuisia metsiä rahankiilto silmissä samoin tekee isot metsäfirmat hakatessaan sademetsät. taitaa olla vain hieno sana
Kiitos vastauksista. Sertfiointi on siis helppoa ja halpaa. Puun ostajat tuntuvat pitävän sitä tärkeänä – ilmeisesti joillekin markkinoille pääsyn edellytys nykyisin.
FSC- sertiin ei kannata mennä koska sillä firmalla on liian paljon huonoja piirteitä tarjolla yksityisille mo: lle. Puukauppasopimuksissakin lukee jo varaus, että puukauppa voi peruuntua, jos alue sattuukin kuulumaan FSC-firman keksimiin mahdollisiin luonnonsuojelun kannalta potentiaalisiin kohteisiin (HCV ja jokin toinen kirj. yhdistelmä) . FSC yrittää laajentaa toimintaansa kyseenalaisin keinoin (omien sääntöjensä vastaisesti ; ”paikallisväestön elinolojen turvaaminen… ”) toisten omistamille alueille. Alkuun tarjotaan ilmaista liittymistä porkkanaksi. Ei se eikä pieni lisä kantohinnassa riitä korvaamaan tulev. tappioita.
Pelkästään mo:en edunvalvontaan keskittyvää yhdistystä tai muuta etujen valvojaa ei ole olemassakaan. Jotain kilpailua myhistykset tuo yhtiöiden paikallisten monopolien vastapainoksi , vaikkakin nekin toimivat pääasiassa vain oman talouden pönkittämiseksi . Jotkin sahat on alkaneet kilpailla entistä enemmän nostamalla kuitupuun hintoja mikä on positiivinen asia puukaupan kannalta.
Aina on ollut joku mo:n etuja valvomassa tai istutuskuokkaa tuomassa, nynnerö kepin kanssa taimia laskemassa.
”Metsäedunvalvontamme on organisoitu osaksi Eurooppalaista metsäomistajajärjestöä (CEPF), jossa Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen yhteinen asiatuntija tekee edunvalvontatyötämme.”
Puuki on kyllä oikeassa. Mitä enemmän tuohon sertifikaatin perehtyy ja selvittää ne rajoitteet ja rajaukset niin ei hyvältä vaikuta.
Se järjestelmä on yhtiöille kivuton järjestelmä koska rajoitteet osuvat vain metsänomistajan kontolle. Jos metsässä on suojeltavia kohteita niin hakkuurajaukset tehdään sertifikaatin vuoksi. Esimerkiksi fsc:n osalta on puronvarsilla 15 m suojakaista johonka ei hakkuuta saa kohdistaa ollenkaan. Pefc:ssa se on maksimissa 10 m ja varovaisia hakkuita voi tehdä. Jos leimikon sisälle osuu suojeltava puro niin hakkuu menetykset ovat huomattavat. Näitä ei parin euron kuution lisähinnalla saa kompensoitua. Sama koskee muitakin luontokohteita joissa on aika tiukkoja rajoitteita.
”..on puronvarsilla 15 m suojakaista johonka ei hakkuuta saa kohdistaa ollenkaan. Pefc:ssa se on maksimissa 10 m ja varovaisia hakkuita voi tehdä. Jos leimikon sisälle osuu suojeltava puro..”
Vieläköhän v. 2021 löytyy metsänomistajia, jotka haluaisivat vetää nuo purojen reunapuut sileeksi rantoja myöten. Epäilen, ainakin tietoa on saatavana riittävästi. Mutta voihan se jollain olla e-puu -tili niistä reunalepistä kiinni, tai sitten ”sopiva” asenne vaikuttimena taustalla.
En tietääkseni kirjoittanut hakkuusta sileäksi rantoja myöten. Kannattaa lukea kirjoitus ja jopa ymmärtääkin se. Varovainen hakkuu tarkoittaa esim joidenkin valtapuiden niiden arvokkaimpien puiden poistoa kunhan ei mennä liiallisuuksiin. Jos leimikoita sisällä on vaikka 500 m puroa niin onhan sillä iso merkitys puunmyyntituloon.
Löytyi ainakin viime vuonna näitä jotka haluaa pistää puron varretkin nurin. Suurinosa ymmärtää yskän, kun kertoo faktat. Mutta sitten osalla(hyvin harvalla) on se mentaliteetti, että omistan metsän ja teen sille mitä haluan. Viime vuonna eräs Mo uhkasi viedä oikeuteen, kun nauhattiin puro hakkuista(avohakkuu) erilleen. Fsc-sertifikaatin alainen palsta. Omistaja oli vahvasti sitä mieltä, että hän saa tehdä puilleen miten parhaakseen näkee.
Kiitän täsmennyksistä: sertifikaatin hankkiminen on halpaa, soveltaminen ei, mutta nämä aneet on maksettava, jotta pysyy markkinoilla. Sama koskee edunvalvontaa; on hyvä että on jokin puolestamme valvova silmä kaikilla tasoilla. Metsänomistajajäseniä on nykyisin MTK:ssa enemmistö, joten tuloksiakin voidaan edellyttää.
Kannattaa huomata, että ne puronvarret pyrkivät kuusettumaan, minkä seurauksena esimerkiksi tervalepät häviävät. Siksi niitä pitäisi pystyä käsittelemään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.