Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
Miten maanviljelijän ja metsänomistajan edut poikkeavat?
Minun mielestäni MTK-kytkös tarvitaan koska muuten kansainvälistä yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa ei käytännössä ole. Toki julkista ministeriössä jonkun verran.
”Maanviljelijöiden osuus on supistunut vajaasta kolmanneksesta vajaaseen kymmenesosaan. Maanviljelijöiden tilat ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, joten he omistavat metsistä selvästi lukumääräänsä suuremman osan eli kuudesosan.”
Mhy tuo ulkomaista puuta polttoon, mtk tukee turpeen polttoa, metsää raivataan edelleen täysin tuottamattomaan maanviljelyyn kun pitäisi tehdä päinvastoin jne….
Maanviljely on elintärkeä toimiala olla olemassa joka maassa omansa vaikka kaikki ei sitä vielä tunnustakaan. Esim. kiinalaiset on kaukoviisaita ja siksi ostelevat viljelymaata mm. Afrikasta. Kun tulee paskemmat olosuhteet, niin ruokatarpeet ja niiden saatavuus kasvaa arvoon arvaamattomaan. Niin on aina ennenkin käynyt eikä se asia ole miksikään muuttunut.
Hyvä Haba! Vaikka olen eri mieltä, hyvin perusteltu lausunto!
Turpeen käyttö pienessä mittakaavassa metsäbiomassan polton apuaineena olisi mielestäni kokonaisuuden kannalta edelleen perusteltua. Jotkut polttolaitokset toimivat paremmin kun turvekomponentti on seoksessa mukana.
Ulkomaista hakkeen tuontia on perusteltu toiminnan jatkuvuuden turvaamisella, silloin kun kotimaista tuotantoa ei ole tarpeeksi. Ei voimalaitoksia voi laittaa kylmäksikään.
Uuden pellon raivaaminen maanviljelyyn lienee jo melko vähäistä? Turvepellon raivaamista pidetään jo likimain ympäristörikoksena. Metsäkato johtuu meillä pääosin rakentamisesta: tehdään sähkölinjoja, nopeampia junaratoja ja uusia lähiöitä. Kaikki metsäkatoa aiheuttava toiminta pitäisikin ehkä alkaa kompensoida muualla istuttamalla uutta metsää.
Ruotsin lainsäädännössä on idéel förening ja ekonomisk förening (aatteellinen yhdistys ja taloudellinen yhdistys). Mhy voisi sinänsä aivan hyvin kuulua jälkimmäiseen ryhmään.
Onko jollakulla tietoa, miksi Mhy Keskipohjalla on rahat loppu? Yleensä sieltä on saanut paljon parempaa palvelua kuin esim. Mhy Siikalakeudelta.
Ja mitä kannattamattomiin turvemaan peltoihin tulee, niin mehän kai tiedämme kaikki, että sen taustalla on toisaalta kansallinen nitraattiasetus (eli oltava x hehtaaria lannanlevitysalaa per eläinyksikkö) ja toisaalta pinta-alaperusteisuus maatalouden tuissa. Eihän sen pellon ole konkreettisesti tarkoituskaan tuottaa suoraan yhtään mitään, vaan se tuotto tulee tukina ja mahdollisuutena pitää enemmän eläimiä, joista saa rahaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.