”Metsänhoitotöiden ajanmenekistä”/8 kysymystä

” Silloin ei kannata enää raivailla. Eli on iskettävä sillä hetkellä ,kun juurten vararavintotaso on alimmillaan.”

Periaatteessa oikein.Suorittava on yleensä aina papattanut että ammattilaisille pitäisi olla töitä ympäri vuoden mutta ilmeisesti metsureiden pitäisi pärjätä yhdellä iskulla koko vuosi?

Joo niinhän se on. Sitten se pikkuhiljaa vaikeutuu, varmaan kaikkein helpointa samana kesänä kun on istuttanut. Harmi vaan, että siinä vaiheessa kun tullaan maanomistajaksi, ei ehditä lopulta näkemään sinne ensiharvennukseen asti sitä tilannetta. Mullakin olisi ollut hyvä esitellä sitä 3 kerta toden sanoo, miten se oli eka ihan sairaan helppoa ja 3 kerta ihan täyttä tuskaa, mutta metsäasiantuntija vaihtu kesken kaiken, sellaset 25 vuotta työuraa samassa paikassa samoissa kohteissa on niin harvinaista, että sellasta kokonaiskuvaa ei ehdi monelle syntyä. Jos 60-vuotiaana tuut keskimäärin maanomistajaksin ni onko hädintuskin kymmentäkään vuotta sellasta aikaa, että pystyt siellä jotain tekemään ennenkuin kunto heikkenee. Se on niinku sillä morizilla et eka oli hirveen helppoa ja sitten meni 15 tankillista.

Mun piti tehdä lisää koekuvioita 5-v varhaisperkauksen surkeudesta kun raivasin osan kuvioista 5-vuotiaana ja menin toiselle osalle 7-vuotiaana. Totesin, että vuotis perkaus on niin haitallinen, että keskeytin sen ja raivasin sen siis 2 vuoden päästä uudestaan. Nyt sitä kohtaa ei enää erota kuviosta hyvässä eikä pahassa, hyödytöntä se oli, 2 vuotta ei tehnyt mitään eroa siihen.

Sehän on jos eläkkeellä pääset tekemään sen ensimmäisen varhaisperkauksen varhain niin ei ole täyttä kuka tekee sitten kun se on taimikko on 15 ja pahassa kunnossa niiden helppojen jälkeen. 7- vuotiaana tehdyn jälkeen vaikeuskäyrä on laskeva ja ei tarvitse murehtia etukasvuisuuden sovittamisesta.

Ehdottomasti parasta antia on katsoa miten muut kärsivät hirvituhoista. Kun vaihtoehdot hirviltä puuttuvat aikaisen, hyödyttömän ja toistuvan varhaisraivauksen takia niin männyt syödään (ei tuu GLA:lle mäntyä kuusikkoon vaikka kuinka raivaisi) ja toinen on se, että kuusikko pienellä vesakolla on suorittavankin mukaan takuuvarma keino saada hirvet sinne herkuttelemaan koivuilla ja pihlajilla. Se on hyvä keino pitää hirvet poissa koivuntaimikoista (katso kuvat GLA kuvat ja kiukuttelut kun ei onnistu koivukaan.

Eikö pitäisi olla tyytyväinen kun 12h.(2päivää) töillä kiertoaikana saa kaiken tämän. Sen lisäksi ei tarvitse vuodattaa loputonta valitusta myyristä ja hirvistä kun niiden kanssa oikeasti pärjää kun vähän ajattelee.. Mm. Ne haavan tekopökkelöinnit ja vesottaminen koivuntaimikon viereen piti hirvet kokonaan poissa koivikosta.

Kuten aikaisemmin kerroin, ajoin aikoinaan työnantajan taimia vapaa-aikoina mönkijällä viljelykohteille. Meillä oli systeemi että kesän aikana muokatut alat lepäsivät talven yli ja seuraavana keväänä alkoi istutus. Muokkaukset alkoivat Vapulta ja jatkuivat syyskuun loppuun. Joskus oli Vappuna lunta maassa, joskus koivut hiirenkorvalla. Mieleeni jäi yksi ajokohde. Kun kartan perusteella tulin kuvion reunaan, mieleeni tuli, että nyt on mh-esimieheltä lipsahtanut väärä kuvio listaan. Niin sankka koivunvesakko oli kuviolla. Oikein piti käydä kuviota kävelemässä, että onko istutettu vai ei. Ei ollut. Pähkäilin, että kuvio on muokattu varhain keväällä ja nyt seuraavan kesän viimeisiä taimi-eriä heinäkuun lopulla tuodessa vessanko on  ehtinyt kasvaa jo lähes kaksi kasvukautta. Oli sakea ja toistametrinen koivikko. Kuinkahan yksivuotinen männyntaimi selvisi, jos varhaisperkaus tehtiin 5-7 vuoden kuluttua istutuksessa? Menetelmä oli, että viljelyn tarkastus tehtiin kolme vuotta istutuksessa ja varhaisperkaus käyntiin heti, jos oli tarvetta. Minusta ”varhaisperkaus” olisi täytynyt tehdä tuolle kuviolle jo ennen istutusta.

Tolopaisella oikea ote taimikonhoitoon.

Minä olen nähnyt jos jonkinmoista taimikkoa omissa metsissäni. Vahvasti olen sitä mieltä, että se on luojan lykky, jos taimikkoon tulee kunnon risukko. On mistä valita. Minulle on jopa käynyt niin, että myyrät söivät isoilta alueelta kuusen taimet noin puoleen alkuperäisestä. Eikä tullut kunnon vesakkoa niin piti ”trimmata” hirvien syömiä koivujakin, että tuli jonkinnäköinen metsänalku. Nyt on jo komea metsä. Koivut joutavat selluksi.