› Keskustelut › Metsänhoito › ”Metsänhoitotöiden ajanmenekistä”/8 kysymystä

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)

  • ”Metsänhoitotöiden ajanmenekistä”/8 kysymystä

    Lähetetty: 28.4.2025, 08:26

    Kyseiseinen artikkeli löytyy Metsälehti Makasiinista 3/2025. Asiaan paneuduttu huolella ja juttun antia voi suositella lämpimästi sovellettavaksi käytäntöön alleviivaten toimenpiteiden ajoitusta aikaikkunan etureunaan, kenties jopa vielä ”naksun ” verran aiemmas.

    Artikkelin ohjeilla saadaan taimikot kasvamaan kohtuullisin kustannuksin suoraan  kiinnostaviksi ensiharvennusmetsiksi, joissa puusto on täystiheä ja järeydeltään riittävän kookasta kannattavaa korjuuta ajatellen. Lisäporkkanana 2-5 vuotta lyhempi kiertoaika. Noita lukemia voi pitää kokemuksieni perusteella jopa alakanttiin esitettyinä. Huonolle hoidolle jääneiden kohteiden kiertoaika on usein jopa 10 vuotta pidempi puhumattakaan saannosta ,joka jää helposti puoleen hoidettuun verrattuna.

    Metsälehdeltä hyvää työtä. Siitä iso kiitos!

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.4.2025, 08:57

    Tuo ajanmenekki kaavio metsänomistajille. Kenenkään ei kannata yrittäjänä tehdä tuon työnajanmenekki kaavion mukaan. Vaikeisiin voi käyttää max 2 päivää ja varhaisperkauksiin päivän per hehtaari. Jokainen ymmärtää varmasti, että jos asiakkaita laskutetaan esimerkiksi 1000e/viikko niin se ei ole raivausyrittäjälle kannattavaa jos miettii sitä siivua niin kukaan ei pysty sillä elämään. Tuo kaavio on jonkinlainen harrastelija/metsänomistajan ajanmenekki kaavio. Yksittäisen epäraivaajan anekdootit siitä,  että meni vähemmän aikaa 5-vuotiaana kuin 8-vuotiaana ovat varmasti oikeita mutta minä tarkastelen mieluummin aikaa koko kiertoaikana istutuksesta harvennukseen niin yli tuhannen hehtaarin kokemuksella kuusentaimikosta niin kiertoajassa kalleimmaksi aikaa vievemmäksi ja eniten kasvun hidastumista on mitä aikaisemmin aloittaa ja todennäköisyys kuusikon päätymisestä energiapuuksi on saatujen kokemuksien myötä suurin.

    Ammattiraivaajan ajanmenekki on helppo laskea kuusentaimikossa itsekin, se on vuosi per taimikon ikä. 4-vuotiaan kävelee 4 h ja 7v 7h. Ajanmennekki taas laskee taimikonhoitoon mitä myöhemmin tekee ja nousee mitä aikasemmin tekee. Eli jos tekee 4v niin seuraavassa menee 10h ja jos tekee 7v niin seuraavassa 5h.

     

    Mitä aikaisemmin aloittaa raivauksen myös tuhoaa mahdollisuuksia kasvattaa mäntyä sekapuuna sekä istutuskoivua toisaalla eli vahingot eivät pelkästään rajoitu kyseiseen kuusikkoon. Montaa epäonnistumista ei ole tullut tehtyä mutta 5-vuotisvarhaisperkaus on yksi niistä. Tulokset töissä ja kotona eivät ole olleet hyviä verrattuna vanhoihin, hyviksi havaittuihin ja tutkittuihin tapoihin.

    Ohjeet siemensynytyisen koivun säästämisestä 5-vuotisvarhaisperkauksessa e. MG MHY luo etukasvuisia koivuja kuusentaimikoihin ja kaikkien (1m väli) havupuiden säästäminen 5-vuotis varhaisperkauksessa, joka on siis ohje metsäyhtiöllä, luo työlään vaiheen 3-4m, jolloin 5kertaisen vesakon seasta on huomattavasti vaikempi harventaa sopivaksi ja yleensä tämä ei enää onnistu maanomistajalta, jolloin kuusikon päätyminen energiapuuksi on ilmeistä. Siihen päälle lehtipuiden 10% säästämisohje ei sovi ollenkaan kun 5v(1,5m) tai 10v(3-4m).

    Tosiasioiden hyväksyminen ja palaaminen vanhan kemeran aikoihin, jolloin kuusikko raivattiin 7-8- vuotiaana on viisautta ja nykytapa kasvattaa kuusikoita on epäonnistunut ja johtanut istutuskuusikoiden päätymistä energiapuuksi. Nyt kun metsäyhtiöt ovat tuleet eneggiapuumarkkinoille asiakkaidensa istutuskuusikoiden kanssa, ovat MHYt joutuneet ahtaalle koska ovat perinteisesti tuottaneet energiapuuta ja lähtökohta sille on ollut varhainperatut kuusikot.

    Panu Panu 28.4.2025, 09:30

    Ihmettelin tuossa artikkelissa kuinka vähän raivaaminen sen mukaan vaikuttaa asioihin. Esim. runkojen koko on vain 22% suurempi täysin raivaamattomaan verrattuna ja kiertoaika putoaa mainitulla muutamalla vuodella jos raivaa. Artikkelista tulee käsitys, että raivaamisesta ei kannata maksaa juuri mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.4.2025, 09:32

    On kyllä olemassa laskelmia että raivaaminen nostaa myytävän puun määrää ja yksikköhintaa niin paljon että ehdottomasti kannattaa. En osaa heittää tähän nyt viitteitä tutkimuksiin.

    suorittava porras suorittava porras 28.4.2025, 09:57

    Artikkelin ohjeilla saadaan työmäärää vähennettyä yhtä tapahtumaa kohti ja kun toimenpide ajoittuu varhaisempaan vaiheeseen , vesominen on vähäisempää eikä istutettujen taimien kasvu hidastu lainkaan. Tästä on seurauksena taimikon nopea sulkeutuminen ,joka estää myöhemmän vesakon kehittymisen lähes täysin. Edellisestä puolestaan seuraa , että ennakkoraivaus käy hyvin toteutetun varhaishoidon seurauksena tarpeettomaksi.

    Mielestäni on paljon järkevämpää tehdä kaksi(mahdollisesti kolme) raivausta jo ensimmäisten kahdeksan kasvukauden aikana tahtiin hehtaari / työpäivä , verrattuna siihen ,että painitaan järeämmän materiaalin kimpussa kokonaiskiertoajan puitteissa viikko tai vähän yli/ hehtaari.

    Oma lukunsa on vielä se ,että jotkut venyttävät tarkoituksella nuoren metsän kunnostusvaihetta myöhemmäksi, siirtääkseen kalliimman hoitovaiheen muiden tehtäväksi ja muuttaakseen menot saataviksi mahdollisen energiapuutilin ja tukien innoittamana. Sitten ollaan pulassa ,kun metsä päätyy huonoon kuntoon eikä energiapuulla olekaan kysyntää. Kysyntä tyssää ,kun energiapuun tarve vähenee, palsta on liian pieni , logistisesti väärässä paikassa tai sopivaa kalustoa ei ole saatavissa. Se ,että jotkut onnistuvat kaupoissaan ,ei takaa ,että kaikille olisi onni myötä. Suurin osa metsätiloista kuuluu energiapuun osalta nollarajan huonommalle puolelle. Nollarajaa siirretään monta pykälää huolehtimalla taimikkovaiheen toimenpiteistä välittömästi ,kun on tarve.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.4.2025, 10:04

    Käytännön kokemukset ovat minulla päinvastaiset kuin suorittavalla. Käytännön ”dataa” on syntynyt niin sanotetusti riittävästi, että erottaa toiveet siitä mitä oikeasti tapahtuu. 4-varhaisperkauksen jälkeen ei ole toivoa tehdä 8-vuotista ”hehtaari päivään” -tahtia mm. Kuvassa juhannuksen tienoilla raivattu näkyy tälläinen skenaario. Toistakymmentä tuntia meni siinä toisessa raivauksessa, kuuset olivat kärsineet vesakoitumisesta kun 4-vuotis raivauksen jälkeen valo paistaa esteettä pienille, herkästi vesoville kannoille ja tulevina vuosina 5 kertainen taimimäärä supistaa kuusia. Kuusilla menee ihan hyvin kuin pieni määrä koivua kasvaa vähän ylempänä kuin, että suuri määrä kasvaa alaoksien edessä, jossa yhteyttävä pinta-ala kasvaa nopeiten. Tälläisissä tapauksissa aikaa on jo 8-vuotiaana enemmän kuin minulla koko kiertoaikana.

    Kun kuusikko harvennetaan 23-30- vuotiaana niin siitä 8 vuodesta on vielä n. 15-20v hakkuuseen ja tämän välin kehitys näkyy hyvin energiapuuennakkoraivaus kuvissa kun varhain tehtyjen perkausten jälkeen pienet kannot eivät ole kuolleet. Varhaiset perkaukset ovat todellisuudessa tuottaneet valtavat määrät energiapuuraivattuja kuusikkoja, paikoissa joissa kuusikot ovat olleet ns. Ammattilaisten hoteissa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.4.2025, 10:49

    Kaikki ovat varmasti tietoisia, että kuusenistutusmääriä on tiputettu 200:lla, jolloin kuusikon sulkeutumista ei enää tapahdu samoissa määrin ja ohje ja kohta vaatimus on, että taimikossa pitää olla 20% uita puulajeja eli koivua ja mäntyä. Kun tavoite ennen oli 1800, toteutunut oli 1600, niin nyt näihin on tullut 200 taimen alennus mikä antaa tilaa sekapuustolle.

    Kuvassa yhdistelmäraivuri 545fr näkyy, että mänty on n. 1,5m kun se vapautetaan 3-4m koivujen alta. Sille ei ole kasvullisesti tapahtunut mitään. Mutta 1,5m alkaa olla optimipituuksia mihin hirven syöminen kohdistuu eli silloin on paras aika vapauttaa se. 4-5v kuusikossa männyt ovat n. 0,5m pitkiä, niiden tuleva asemaa ja kasvua on mahdotonta arvioida siinä vaiheessa ja kun me raivataan silloin, niitä jätetään tiheeseen (mikä ei niin haittaa) mutta vesakko kasvaa ensimmäisenä kesänä 0,5m ja seuraavana 1m eli 7v ja 1,5m vesakko on tasalla, kun hirvien suurin hotkimimen alkaa ja männyt harventamatta. Myös metsäntutkimuslaitoksen tulos 7-vuotiaana leikatun koivun kasvamisesta tasapituisena kuusentaimikon kanssa voi pitää täydellisenä kokemuksen myötä. Tämä on julkaistu mm. Metsälehden metsäkoulukirjassa.

    Sekapu vaatimus vaatii raivaajalta 3 puulajin kasvudynamiikan täydellistä tuntemusta, että niiden kasvu ja hirviriski ja kaikki saadaan sovitettua yhteen. Näiden mm em. Syiden takia, en voi ottaa ohjetta suorittavalla todesta tai käyttöön. Enkä kadunmiehiltä muutenkaan.

    suorittava porras suorittava porras 28.4.2025, 11:22

    Mistähän johtuu ,että Finsilvan kohdalla ohje toimii mainiosti ,vaikka osalla kohteista ajoitus ei ole aina paras mahdollinen pyrittäessä isompiin käsittelykokonaisuuksiin? Energiapuuvaihtoehto on tuntematon käsite ja harvennuksilla ei ole ongelmaa alhaisista kertymistä eikä jäljelle jätettävän puuston alhaisesta määrän heikon laadun suhteen.

    Yksityinen omatoiminen mo voi tehdä hommat kellosepäntarkasti ja päästä vielä parempiin tuloksiin verrattuna esim. Finsilvan alueellisen metsävastaavan tuloksiin ,jolla vastuualue lasketaan kymmenissä tuhansissa hehtaareissa.

    Metsän kiertoaikaan kuuluu myös koneellinen korjuu. Sekin sujuu edullisissa olosuhteissa kolmen korjuukerran taktiikalla hehtaari / päivä vauhtia. On siis aivan järkyttävää tavoitella nuoren metsän kunnostuksen kohdalla tilannetta ,jolloin työ tehdään koneella. Hehtaarin käsittelyyn kuluu pahimmillaan viikko! …ja ollaan vasta kunnostamassa metsää tulevia kahta tai kolmea konekorjuuvaihetta varten. Konetyön osuus jopa kaksinkertaistuu epäonnistuneen taimikonhoidon tuloksena. Kaikki työvaiheet on toteutettavissa hakkuun osalta 3- 4 päivässä koko kiertoajan aikana ,kun olosuhteet ovat kunnossa. Ongelmia ei pääse kehittymään missään vaiheessa , kun taimikot hoidetaan lehden artikkelissa suositetulla tavalla.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.4.2025, 12:16

    Lehden artikkelin käsitys on melko tunkkainen ja sitä pitäisi tuulettaa 2020-luvulle. Nykyään ei tilata enää yksipuolista kuusikkoa, mikä kuvassakin on. Enää ei istuteta 1800 kuusta ja tilata siihen jatkuvaa raivausta 3-5 kertaa niin pitkään, että lompakon pohja näkyy. Nykyään tilaaätaan sekapuuta sinne kuusikkoon, niitä istutetaan vähemmän jolloin pienten kantojen vesovuus on suurempaa ja silloin on parempaa keskittyä siihen sektoriin mikä on aivan kuusen vieressä. Koska isot kannot ovat herkempiä kuolemaan valon puutteeseen, on ne helpompi tappaa kuusen vierestä kun alaoksat ovat reilun kokoisia. Pienillä alaoksilla kuusi ei varjosta ja pieni kanto pärjää pienelläkin valolla.

    Jutussa ei minusta puhuttu nuorenmetsänkunnostuksesta mutta täällä on tehty 1,5m 5v ja 3-4m raivaus jonka jälkeen kasvaa vielä aimo annos energiapuuta ja siis täysin metsäammattilaisen vastaamilla tiloilla. Laitoin hyvän kuvan miten tälläisen raivausohjeen noudattaminen, mitä siis lehdessäkin oli, niin mikä se seuraus. 3 raivaus on joko erittäin työläs tai se energiapuuennnakkoraivaus. Tätä kaavaa kuusi toteuttaa kuusen kasvumaalla. Ymmärrän kyllä, että finsilvan on pakko raivata niin monta kertaa kuin vaatii eikä energiapuu ole vaihtoehto. Mutta siellä missä on, ei enää tehdä 10cm rk ennakkoraivauksia.

    Yhteenvetona metsälehden ohjeet eivät vastaa nykypäivän vaatimuksiin sekapuusto kasvudynamiikan suhteen eikä lisääntyvää painetta istuttaa koivua mm. Tyvirervasalueille ja männyn ja koivun menestykselle sekapuuna kuusikossa hirvien suhteen. Ei jatkoon niin sanotusti, parempaan pitäisi pysty jos meinaa nykypäivänä pärjätä raivausmetsässä ja monipuolisessa metsänkasvatuksessa. Finsilvakaan ei taida paljoa rauduskoivua kasvatella. Varmaan raivauskustannukset on niin korkeat, että pitää siirtyä raivauskustannuksettomaan JK:hn.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.4.2025, 13:16

    Lisäksi voisin vielä mainita tunkkaisesta ohjeesta tehdä varhaisperkausta juhannuksen tienoilla ja keskikesällä. Muistelisin, että tämä perustu Ruotsalaistutkimukseen männikössä. Sehän on ihan loogista kun mänty kasvaa aiemmin kesällä kevätkosteiden aikaan ja vuosikasvu on kesäkuussa. Heinäkuussa ja elokuussa maa on kuivimmallaan, jolloin paahteisella paikoilla lehtipuut kuivahtavat. Mutta tosiaan töissä varhaisperkausten tekeminen kuusikosssa kesällä on varmaan lopetettu jo kymmenen vuotta sitten. Miksi pitää ihmisiä kiusata sinne kesähelteillä kitumaan paarmojen sekaan, en ymmärrä. Ei varmaan lisää maanomistajien intoa kun vielä kertoo, että sillä ei ole merkitystä koska kuusia tulee kasvattaa kosteammilla paikoilla missä vielä heinäkuussakin on kosteutta kuusilla kasvaa. Kuusihan lopettelee pituuskasvua elokuun alkuun ja juuret kasvavat syyskuun loppuun.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)