Ruotsin kielessä on metsänhoito skogsskötsel, mutta metsänhoitaja on forstmästare tai jägmästare. Englannin kielessä metsänhoito on silviculture tai forest management, eräänlaista kulttuuria tai hoitoa siis nämäkin, hoitaja on forester. Saksan kielessä metsänhoito on Forswirtschaft, jossa on kaksi sanaa, metsä + liiketoiminta, hoitaja on Förster. Ranskassa vastaavasti sylviculture ja forestier.

Vinkki: näitä vastineita löytyy helposti, kun laittaa Google Kääntäjän toiseen kenttään sanat ja valitsee toiseen kenttään eri kieliä.

Saksassa esittelivät rinnemetsien hoitoa. En nyt muista mikä nimike oli saksaksi, mutta englanniksi taisi olla ridge forrester.

Tosi tapahtuma , miten tuon  metsänhoitaja käsitteen voi ymmärtää ja miten tuo nimike voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Työkaveri, tavallinen metsuri,  joutui jonkin sisäelinvaivan vuoksi käymään muutaman kerran paikallisessa terveyskeskuksessa. Siellä asiaa ei aluksi otettu ollenkaan vakavasti, mutta useamman käynnin jälkeen mies kuitenkin ohjattiin jatkotutkimuksiin keskussairaalaan. Tämä kaveri on työssäänkin siististi pukeutunut, toisin kuin me muut resupekat. Niimpä hän myös sairaalaan lähtiessään pukeutui parhaimpiin siviilivaatteisiinsa ja oli kuin herrasmiehet konsanaan.  Sairaalassahan on alussa sisäänottovaihe, jossa kysellään asiakkaan perustietoja, jossain vaiheessa myös ammattia. Kun kaverilta oli kysytty, mitä hän tekee työkseen, hän oli totuudenmukaisesti vastannut, että tekee metsänhoitotöitä. Niimpä vastaanottohaastattelua tekevä hoitaja oli kysynyt, että laitetaanko ammatiksi metsänhoitaja. Kaverille oli tullut vähän piru mieleen ja hän oli vastannut, että kyllä se hänelle käy. Miehestä tehtiin siis kertarysäyksellä metsänhoitaja.

Kun tämä entinen/nykyinen metsuri pääsi sitten metsähoitajana sairaalaan varsinaisiin tutkimuksiin, hän huomasi, että tittelin vaihto kannatti. Hänen vaivat otettiin vakavasti ja hoitohenkilökunta suhtautui häneen kunnioittavasti. Ajan myötä vaiva löytyi, mutta se on vaatinut säännöllistä seurantaa keskussairaalassa. Edelleenkin hän on sitä mieltä, että metsänhoitajana olo on parantanut hänen hoidonsaantia.Miestä pidetään arvossa ja häntä kuunnellaan ja ohjataan jatkohoitoihin muissakin vaivoissa, aina ei tarvitse aloittaa terveyskeskuksesta. Ainoaksi ongelmaksi on tullut , että muutama hoitohenkilökuntaan kuuluva on itse metsänomistaja ja he joskus kyselevät tältä alan ammattilaiselta erilaisia metsänhoitoon liittyviä neuvoja. Kaveri sanoo , että hän neuvoo kyllä niissä käytännön asioissa, mitä metsuripohjalla osaa . Sen lisäksi hän kertoo keksivänsä luotettavilta kuuluvia vastauksia, miten asioiden kuvittelee olevan. Lisäksi mies kannustaa kyselijöitä itseopiskeluun ja kertoilee, että tietoa on kyllä asioihin saatavissa eri lähteistä.

Näin se voi pienikin asioiden väärinymmärtäminen johtaa mitä ihmeellisempään tulokseen. Tässä työkaverin tapauksessa vaikutus on ollut positiivista.

Nostokoukulle: Aloitin tuolla ”tavallisella, metsurilla” siksi, että mies ei ole normaalielämässä mikään pyrkyri, eikä itsensä esiintuoja, vaan metsuri, joita Suomessa on ollut pilvin pimein. Siis muista poikkeamaton, jos tuota siistiä olemusta ei oteta huomioon.

Tuttava oli kaatopaikalla jätteen vastaanottajana kunnes hänen työ nimikkeensä muuttui Sijoitusneuvojaksi. Oli vaikuttanut merkittävästi menestykseen yöelämässä.