› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon uskomukset

Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7

  • Metsänhoidon uskomukset

    Lähetetty: 16.5.2018, 17:15

    Metsälehdessä on tarkoitus selvittää jälleen kesän tullen metsänhoidon uskomuksia ja myyttejä. Tuleeko keskustelupalstan lukijoille mieleen metsänhoitouskomuksia, joiden paikkansapitävyyteen haluaisitte selvyyden? Lehdessä on aikaisempina kesinä murrettu tai vahvistettu muun muassa seuraavat myytit: kesällä raivattu lehtipuu ei veso, pystykarsinta kannattaa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa.

    Kiitos jo etukäteen!

    Metsälehden toimituksesta Valtteri Skyttä

    Tekijä
    Valtteri Skyttä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • AnLa 22.5.2018, 16:11

    Uskon että syy lintujen vähenemiseen on se, että nykyään metsät ovat puustoisempia ja peitteisempiä. Harsintahakkuiden jälkeiset metsät ovat olleet harvoja ja valoisia, marjoja ollut varmaankin paremmin. Jatkuvankasvatuksen metsän luulisi hyödyttävän lintuja, koska ovat avarampia. Vanhoissa metsissä joiden latvusto on sulkeutunut, ja aluskasvisto kuollut ei ole mitään syötävää, eikä kyllä lintujakaan.

    Timppa 22.5.2018, 16:36

    Joku luulee saavansa metsästään parhaan hinnan, kun aukkotukin hinta on korkea.   Kun leimikossa on sekä aukkoa, että harvennusta, niin yllättäen nyt sen harvennuksen hinta, jopa ensiharvennuksenkin,  nousee korkeaksi, ja sitä kautta edullisin tarjoaja olikin se, joka maksoi koko setistä saman hinnan hakkuutavasta riippumatta.  Exel kertoo  totuuden.

    Mikähän lienee totuus puupulasta.  Meillä päin näyttää hyvät leimikot saavan olla pystyssä kuukausia.  Kiinnostuneiden tarjoajien määrä näyttää vähenevän.

    Juurikäävän torjunnan kustannus näyttää olevan myös kilpailutekijä.  Joku veloittaa joku toinen ei.

    Jätkä 22.5.2018, 17:18

    Joku luulee saavansa metsästään parhaan hinnan, kun aukkotukin hinta on korkea. 

    Monelle on käynyt niin, että hieman isomman Kl 4:n kuvion todellinen arvo on niin korkea, että sitä ei myyjä tajua. ostajakaan ei ole aina varma. Jos kuviolla on 500 kuutiota puuta / ha ja siitä 100 kuutiota on kuitua, ja kuvio on vaikka parikymmentä hehtaaria, nostaa se tilan puuston arvoa melko reippaasti.

    harvennuksen hinta, jopa ensiharvennuksenkin,  nousee korkeaksi,

    Sitä sanotaan odotusarvoksi, joka saattaa ostajalla olla hyvinkin haarukoitavissa. Jos hyvälle pohjalle on saatu onnistuneilla hoitotoimenpiteillä kehityskelpoinen ja täydellinen nuori metsä, jopa taimikko on kovassa arvossa oikein laskettuna.

    Ei kuitenkaan mikään voita metsäkauppaa, jossa on suurin osa pinta-alasta maininnalla: Heti hakattavaa. Vaikka olisi koko parinsadan hehtaarin metsätila samaaa avohakkuukuvioksi kelpaavaa.

    Meillä rajanaapuritila meni perintönä hieman kaukaisemmalle sukulaiselle: Nyt on taidettu viidessä vuodessa parturoida sata hehtaaria aukoksi – loput ehdittiin laittaa Natura-alueeksi. Koko tila olisi ollut vain katkaisuhoidon tarpeessa.

    Timppa 22.5.2018, 17:43

    Jätkä puhuin puukaupasta näemmä vähän epäselvästi.  Kyse oli siis ajankohtsaisesta markkinatilanteesta.

    Jätkä 23.5.2018, 08:48

    Käsitin, että puhuit metsän myynnistä ja ostamisesta maapohjineen.

    Olen ollut siinä luulossa, että metsäkauppa on sellaista ja puukauppa on sitten erilaista.

    Kuitenkin, jos avohakkuussa hakataan vaikka 300 kiintoa /ha, josta suurin osa tukkia ja kasvatushakuussa hakataan 100 mottia /ha, josta lähes kaikki on kuitua, niin jos molemmista saa saman rahan /ha, niin kyllä kannattaa myydä noita harvennuksia niin paljon kuin mahdollista.

    Timppa 23.5.2018, 10:09

    Eipä tietystikään samaa rahaa/ha, mutta saman/m3.

    Jätkä 23.5.2018, 10:26

    Siis enskassa kuitupuusta saman kuin Avohakkuussa tukista? Mikä on ostajan nimi?

Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7