Tällä hetkelläkin eniten kysyntää on kuusitukista ja myös mäntytukista. Kolmesta suuresta ainakin kaksi ottavat tukit nyt hyvin tarkkaan.

Eipä siellä Jessen suunnalla tunnu puuntarve kovinkaan huutava olla, jos noin kauan menee kaupanteosta hakkuuseen. Ainakin täälläpäin on aivan toinen tahti.

Asian tynkää hiukan sivuten törmsimme mökin maisemissa oikein piiperoitten aateliin. Yksi möksän mimmi juoksentelee ympäriinsä kyttäämässä ettei vaan ole kaadettu naapurien puita. Kertoili tavatessamme miten oli soitellut metsänomistajalle kahdesta kaadetusta kuusesta meitin suunnalla kun joku oli rakennellut uuden saunan. Oli lipsahtanut hänelle tutun mo:n metsän puolelta kaksi nuorta ”nättiä” kuusta. Toisen havainnon tein hänen jutustaan ja se oli että siellä suunnalla metsänhoitoyhdistys on ainakin jumalasta heti seuraava kun oikeutta jakaa. Metsänomistaja oli nimittäin sanonut ettei hän mitään voi asialle mutta ilmoittaa metsänhoitoyhditykselle että saavat asian hoitaa. Tämä ”käräyttäjä” oli sitten onnessaan että nyt saa rapsut sekin ketale.

Tarkoittaako Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa jatkuva kasvatus aina ja useasti seuraavaa aukkovaihetta? Eikö tuo sopisi paremmin jatkuvaa aukkouskovaa kasvatusihannetta? Lähellä Riihimäkeä oli kyllä enkka kun varmaan yhden tukin männikköä oli vedetty tien varresta iso ala aukoksi ja kun ei enää sitä yhtäkään tukkia ollut tullut oli harvennus kuitenkin aivan reippaamman mukaan ja puupelto oli tosi siisti ja piiiitkällä näkymällä.

Minä taas uskon että hukkumisia voi hyvinkin tapahtua. Etenkin kastumisia joka saattaa kylmettää poikasen. En ole itsekkään ojia käynyt tutkimasssa tuon asian tiimoilta mutta onhan ne usein aika syviä ja jyrkkäreunaisia.  Se on myös totta että nykyään metsäteitä on paljon ja kyllähän niillä lintuja jonkun verran näkee vieläkin mutta saahan ne kiviä muualtakin. Sen voi sanoa että kanalintuja on vähän on sitten syynä säät, pedot, metsästys tai metsänkäsittely. Liikuin tänäkin keväänä paljon metsässä ja mm teerensoidin oli tosi huono. Lintuja oli vähän.