› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon uskomukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 67)
1 2 3 4 5 6 7

  • Metsänhoidon uskomukset

    Lähetetty: 16.5.2018, 17:15

    Metsälehdessä on tarkoitus selvittää jälleen kesän tullen metsänhoidon uskomuksia ja myyttejä. Tuleeko keskustelupalstan lukijoille mieleen metsänhoitouskomuksia, joiden paikkansapitävyyteen haluaisitte selvyyden? Lehdessä on aikaisempina kesinä murrettu tai vahvistettu muun muassa seuraavat myytit: kesällä raivattu lehtipuu ei veso, pystykarsinta kannattaa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa.

    Kiitos jo etukäteen!

    Metsälehden toimituksesta Valtteri Skyttä

    Tekijä
    Valtteri Skyttä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • rööri roope 18.5.2018, 20:41

    En miekään ymmärrä jos koneilla tehdään.Parikkalassa Kake kanto puut tienvarteen.ei sekkään hyvä kunnolle 70 ja horsma kasvaa p..

    Jätkä 18.5.2018, 21:06

    Kapeille ajokoneille tarvitaan kapeat ajourat. Niinpä ajouralla on puut tiheämmässä kuin urien välissä.

    Puuki 18.5.2018, 22:12

    Jos ei ole vielä selvinnyt, niin kerron että ajouran reunapuut ei ole kovin usein samalla kohdalla molemmilla puolin uraa ja eh:ssa koneellisen korjuun  norm. urien (4,5 m lev.) on tutkimusten mukaan todettu vähentävän metsän kokonaiskasvua keskimäärin n. 8 % seuraavaan harvennukseen mennessä. Sitä mistä se johtuu voi itsekukin  vaikka pähkäillä ihan itsekseen ja kommentoida sitten kun alkaa sytyttää.

    Jätkä 18.5.2018, 23:32

    Meillä eräs kiihkeä hankintahakkaaja kertoi Maatalousfotsonnin olevan 180 senttiä leveän ja kulkevan sujuvasti kahden metrin raosta, kun kehoitin kaikkia tekemään nelimetristä ajouraa ja vieläpä melko suoraa sellaista.

    Epäilin, että mahtaako Fortsonni aina osua siihen rakoon, hän vakuutti, että kyllä.

    Ehdotin hänelle, että ajelee  ajourien välimaastossa, koska hänellä on ajourallaan puut tiheämmässä kuin leimikon puolella.

    Vuoden kuluttua hän tuli seuraavalle kurssille ja piti oikein palopuheen: Kyllä neljän metrin ajourat ovat aivan välttämättömät harvennusleimikolla.

    Neljän metrin suhde 20 metriin on 20 prosenttia, mutta kun puiden tavoiteväli on kolme metriä, onkin ajourasta vain yksi metri hukkatilaa, eli 5%. Hyvin hoidetun puunkorjuun jäljiltä ajouran reunapuut kasvavat paremmin kuin muut, joten….

    Kun ajokone on alle kolme metriä leveä, ei ole syytä hakata 4,5 metristä uraa – mutta se pitää olla hyvin suunniteltu ja hyvin sijoitettu maaston ja puuston suhteen.

    Apli 19.5.2018, 04:43

    Tuttu puuostaja maksaa varmasti minulle aina parhaan hinnan… mitä sitä muilta kysymään..

     

    Puuki 19.5.2018, 08:35

    Käyttöleveydeltään 4 m:n ura ei tarkoita sitä että reunapuut vastakkaislla puolilla olisi  vain 4 m päässä toisistaan. Isot koneet tarvitsee jopa 5 m uran leveyden ja niitäkin koneita on jossain myös ensiharvennuksia tekemässä.

    Tunnetusti käsittelytilan ym. takia 20 m uravälillä ajourien reunat jää motohakkuussa käytännössä  aina harvemmiksi kuin keskiosat. Kun/jos korjuu tehdään kesäkelillä, niin hakkuutähteiden kerääminen urille lisää  reunapuiden kasvua myös lannoitusvaikutuksen vuoksi. Ylitiheyden  ja lannoitusvaikutuksen puuttumisen vuoksi keskiosien puut saattaa kasvaa huomattavasti heikommin kuin ajouran reunavaikutuksesta hyötyvät puut. Maan tiivistyminen ajouralla heikentää joissain olosuhteissa myös puiden kasvua katkomalla juuria ja heikentämällä muutenkin maan painumisen takia kasvuolosuhteita.

     

     

    Jätkä 19.5.2018, 09:41

    Minkälaisilla laveteilla kuskataan niitä viiden metrin levyisiä koneita?  Kun lavetti on 260 leveä ja kone on kummaltakin puolelta parikymmentä senttiä yli reunojen, niin varmuusmrginaali on melkoinen, ajouran kummallakin reunalla. Sellaisilla laveteilla meilläpäin koneita kuskataan normaakin liikenteen seassa.

    Jos ja kun kuski ei pysty hakkaamaan ”puomin alle” normaalista kolmen metrin reunapuiden välistä, hänen pitänee etsiä muita hommia.

    Jos lähdetään vaatimuksesta, että ura on neljä metriä ja otetaan koeala keskeltä uraa, niin kummaltakin puolelta uraa tulee kolme runkoa = 1200 r/ ha. Jos koealalle tulisi vielä yksi (1) runko kummaltakin puolelta, ollaan jo 1400 rungossa hehtaarille.

    Tuo hakkuutapa, että raapaistaan reilut ajoaukot enskassakin ja jätetään urien puoliväliin hakkaamaton kaista, on sitä luokkaa, että sen tekijät voi ihan hyvin pistää korkokantaa kuluttamaan. Noilla metsänraiskaajilla on varmaan haaveena tehdä käytäväharvennusta myös poikittain.

    Planter 19.5.2018, 10:13

    Tässäkin viestiketjussa on esitetty uskomus, että hirvikanta Ruotsissa on kolminkertainen Suomeen nähden, hirvikeskusteketjussa, että hirvikanta Ruotsissa on moninkertainen Suomeen nähden. Mikä lienee totuus, pärjäävätkö siellä todella yli 10 hirveä / 1000 ha tiheyksillä?

    Pikaisella tarkistuksella näyttäisi, että esitetyt Ruotsin hirvimäärät yli 300 000 ovat kesäkantaa, kevään vasomisen jälkeen. Meillä esitetään talvikanta metsästyskauden jälkeen.

    Suomen 100 000 talvikanta on kevään vasomisen jälkeen noin 150 000. Ruotsin maapinta-ala näyttäisi olevan noin 35 % suurempi kuin Suomen. Ruostin pinta-alaan suhteutettuna Suomen kesäkanta olisi yli 200 000.

    Pikaisesti tarkistaen näyttäisi, että Ruostin hirvitiheys olisi noin 1,5 kertainen, korkeintaan alle kaksinkertainen Suomeen nähden. Se ei ole kolmikertainen tai moninkertainen. Samaa luokkaa kuin Suomessa 2000-luvun alussa.

    Kannattaisko tämäkin ”uskomus” tarkistaa, jos siinä on vaikkapa virhe? Olisi kovin harkitsematonta käyttää virheellistä tietoa perusteena nostaa Suomen hirvikantaa, koska Ruostsissa pärjäävät moninkertaisen hirvikannan kanssa.

     

    Visakallo 19.5.2018, 11:19

    Tutkimustieto on aina luotettavanpaa kuin pitkäaikaiset käytännön kokemukset.

    Puuki 19.5.2018, 12:00

    Omat pitkäaikaiset käytännön kokemukset on aina luotettavampia kuin tutkimustieto ja muiden pitkäaikaiset käytännön kokemukset.

    Metsäalalla koulutus ei merkitse mitään. Vain omat käytännön kokemukset.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 67)
1 2 3 4 5 6 7