Yks näkökulma lisää: Mäntyjen yleinen laatu on laskee jatkuvasti. On totta, että ylikasvaneita mäntyjä ei ole ennen poistettu samalla tavalla. Yksi syy voi olla teollisuuden salaliitto ja toinen, että laatuun ei ole jouduttu samalla tavalla kiinnittämään huomiota ja Huonolaatuisen tukin osuus ei ole ollut kokonaisvirrasta niin suuri. Sahateollisuus pitää männynlaadun heikentymistä suurena ongelma mikä vaikuttaa sahauksen kannattavuuteen merkittävästi. Kun tiedetään, että järeys on yksi laatutekijä niin yläharvennus ei jokatapauksessa istu tähän. Jos hakataan 23centtiset puut pois niin menee ikuisuus ennenkuin 18 centtiset on järeitä. Maksetaanko ruipelosta päätehakkuu männiköstä tulevaisuudessa samanverran kuin järeästä, ken tietää. Tästä laatuharvennuksesta tulee valta menetelmä ja muita voi sitten harrastaa pienimuotoisesti sopivilla kohteilla. Laajamittainen yläharvennus ei palvele teollisuuden tarpeita samalla tavalla mielestäni. Hinnallahan sitä kasvatusmalleja loppupeleissä sitten kasvatustapoja ohjataan yleisestekkin.

Tämä on vain ajatus, ei ehdoton totuus.

Mettämieheltä aiheellinen tai aiheeton huomautus. Riippuen mistä katsoo. Kuten painotin KÄYTÄNNÖN metsäelämässä. On aivan eri mitä jossain Metlan koealoilla tehdään. Mutta ne aivan tavismotokuskit eivät tähän päivään mennessä ole saaneet päivääkään perehdytystä mihkän jk-poimintaan. Mutta yläharvennuksen he osaavat eikä siinä mitään, mielestäni aivan riittävän jk-ta sekin tuuppaa.

Jees:
”Mutta yläharvennuksen he osaavat eikä siinä mitään, mielestäni aivan riittävän jk-ta sekin tuuppaa”

Jees ei nyt todellakaan ymmärtänyt mitä tarkoitin. Yläharvennus on tietynlainen ”tasaava harvennus”, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä ns. ”jatkuvan kasvatuksen” kanssa (pikemminkin päinvastoin). Jos keskustelua haluaa tästä aiheesta jatkaa, täytyisi ehdottomasti tehdä nämä menetelmät/termit selviksi. Tätä ”selviksi tekemistä” auttaisi kovasti, jos kävisi katsomassa kohteita, joissa eri menetelmiä on käytetty. Muuten keskustelu pyörii luulojen ja harhaluulojen ympärillä.

Mettämiäs, keskustelin tästä myös Metsäkeskuksessa eikä siellä metsäinsinööri ainakaan yhtään osannut selventää tuota jk:ta minulle. Esitin nimittäin muutaman kuvion kokonaisbalettia muutettavaksi siihen suuntaan ja hänen mielestään riittää kunhan sieltä löytyy eri-ikäis/ja kokoista ja myös mäntyä ja koivua kuusikosta. Siitä se kuulemma sitten ”leivotaan”. Ei juuri muuta mutta saattaa kyllä poiketa kuulemma hybridihaavikoita kurkkaamassa. Että silleen niin kiinnosti koko ajatus.

Tuo onkin tulevaisuudessa kasvava kysymys, että kun mäntyä on istutettu paikoin paljon rehevähköille maille ja istutusmännikössä se laatu ei ole aina samaa kuin siemenestä syntyneiden alkukasvatustiheydestä johtuen, että näitä riitoja ”tukeista kuitukasassa” tulee lisää. Konekuskit saavat kokea paineita niskassaan kun sahalta tulee ohjeita, että kaikkea ruputukkia ei ole mahdollista työntää koneista läpi kun siitä bulkista ei saa tarpeeksi katetta tai sille ei ole tarpeeksi kysyntää ja toisella puolella on sitten maanomistaja joka ei välttämättä ymmärrä toimialasta tarpeeksi. Yleisesti puhuen niin siinä tämä ei niin tietoinen porukka voi alkaa jo juttelemaan kuiduttavan teollisuuden kuidun hamuilusta maanomistajan kustannuksella. Sitten voi olla myös yksi kantti, että kohteet ei kelpaa muille, että asiaa ei voi hoitaa myymällä ei kuiduttavalle teollisuudelle. Nämä ovat vaan tälläsiä ajatuksia.