Osoitan välittömästi toteen nuo kuolleet taimet, kunhan ensin osoitat toteen nuo yleistyksesi traktorikorjuulla pilatuista metsistä ja siitä, että kaikki kalusto (paitsi oikeat metsäkoneet) eivät kestä metsässä.

Sitä paitsi olisi paljon uskottavampaa, kun olisit väittänyt, ettei ainoakaan istuttamasi taimi ole ikinä kuollut.  Olet siis käynyt läpi kaikki istuttamasi taimet ja saanut tuolla oletetulla 200000 taimen istutusmäärällä (joka oikeuttaa vasta palstapoliisin mukaan keskustelemaan istuttamisesta) tuon kuolleisuusluvun 0,005‰ Kyllä nyt täytyy kumartaa ja nostaa virtuaalihattua.

Jos tuota linkoamista vielä, mitä sillä lingolla ojia tarvii ylitellä? Tiellähän vielä äsken ajeltiin? Eikä ole linkoja, joissa olisi juurikaan nostokorkeutta rakenteensa puolesta, kyllä se veturi käytännössä ratkaisee, mille korkeudelle linko nousee.

Ja talousopeissa saadaan taas ihmettelyn aihetta, kannattaako muutamien satojen mottien vuosittaisten ajojen takia hommata vaikka 20000€ ajokone, miettiä kuinka sen siirtää palstalta toiselle, pääomakulut 1000€/a, ylläpitokulut ilman yllätyksiä vaikka 500€/a. Joo, pakko myöntää, tuolloin joutuisi helposti miettimään, miten sillä tienattaisiin edes osa kuluista, jos käyttötunteja on muutama hassu vuodessa. Samat ajot saa hoideltua ihan kivuttomasti sillä vajaa 5000€ vanhalla kuormainpaketillakin. Kulut vastaavasti olisivat jossain reilussa 300€/a. Voit nillittää ajankäyttöä yms, mutta yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että esim. omassa tapauksessani on aivan sama, mitä touhuilen. Pakollisia asioita ei oikeastaan ole kuin kuolema ja verojen maksu, ja niitä molempia kannattaa vältellä.

millähän  tavalla  laskettuna  koneellinen  taimikonhoito  on edullista jo  koneen  tuominen  työmaalle  voi  maksaa   sen  100 e  ja   tuntityön  hinta  on  kuitenkin  vähintään  60-100  e   ja  tulevaisuudessa  nousevat  varmasti   enemmän kuin  metsurien  palkat   joihin  voisi  tehdä  verotuksen  keventämistä yms  alan  kannattavuutta   lisäämään  rahat  voisi  ottaa  vaikka  kehitysavusta   ja    valtionyhtiöiden johtajien palkoista

Ei taida metsurin raivaustyö käydä enää kaupaksi, jos palkkoja nostellaan 3% vuosivauhtia ja puunhinta laskee saman verran. Joutuu raivaajat etsimään itselleen uuden palkanmaksajan metsänomistajien vieteri ei enää veny. Tänä talvena keikahtaa monta urakoitsijakin, kun korjuut on seis kelien takia. Saattaa tulla velkaisimmilta metsänomistajilta palstoja myyntiin, kun puukauppa ei käy ja pankit haluaa lyhennykset ja korot lainoista.

Istutustaksat ovat heikentyneet siitä lähtien kun alettiin istuttaa pottitaimia. Edes sitä ei olla kunnolla huomioitu, että isot taimet ja isot paakut ovat paljon hitaampia istuttaa, kuin pienet – 50 milliset paakut.

Ammatikseen istuttavat pärjäävät jotenkin, kun iskevät armottomalla tahdilla tai aikapalkalla.

Siksi istutus ei ole kiehtonut minua oikeasti koskaan. Jos nyt unohdetaan ne alkuvuodet, jolloin maksettiin paakkutaimista samaa hintaa kuin avojuurisista ja oli kunnon kylkivakat jne. Silloin ansaitsi hyvinkin neljässä tunnissa urakkapäiväpalkan, kunhan vaan viitsi kävellä.

Timppa kirjoitti aiemmin reikäperkauksen järjettömyydestä. Varmaan näin onkin mutta siinä tilanteessa se voisi olla hyvä kun varhausperkauksen ja seuraavan raivauksen välissä. Nythän aika pitää olla 10 vuotta että saa kemerat kummastakin. Monella rehevällä paikalla aika on turhan pitkä ja jos siinä välissä reikäperkaa niin vahnkoja taimille ei synny niin herkästi. Se on selvä että palkkamiehellä ei reikäperkauksessa ole järkeä.