Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 97)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • jees h-valta

    Rane2:n oikeassa. Kun täällä on aina ihailtu sitä parrun tekoa niin juuri viimeisessä kirjanpainajakuusikossa pääsin varmasti parhaaseen tulokseen kun sain kuusikuidusta kunnon hinnan M-G:ltä. Eikä tarvinnut katkontaa kytätä.

    Tolopainen

    Paljonko se kunnon hinta on. Onko paljon yli markkinahinnan.

    jees h-valta

    Vaikea sanoa kun niitä markkinoita on niin monenlaisia ja monessa eri suunnassa. Mutta sanotaan että reilusti yli koko maan keskikantohinnan.

    Puuki

    Tuossa joku jo pähkäilikin kustannusten nousussa olevan syynsä metsäyhtiöiden omien palvelujen lisääntymisessä. Se pitää paikkansa. Esim. maanmuokkauksen hinnoissa on n. 25-30% työnjohtokuluja ja voi olla entistä hankalampi saada yrittäjiä suoraan töihin ilman jonkin yhtiön tai sitten mhy:n välitystä.

    Olisiko tuo MG parantanut hintojaan entisestä, jos on alkanut maksaa parasta hintaa puista ? Täällä päin ainakin tähän asti ollut yleensä huonoimman hinnan tarjoaja. Se 5-6% osuusmaksun korko parantaa tilannetta, mutta toisaalta muistakin sijoituksista saa samaa ja jopa parempaakin korkoa.

    metsä-masa

    Hyvät maanmuokkaajat on Väli- Suomessakin vähenemässä, ilmeisesti nuorista ei ole kaikilla yrittäjillä jatkajaksi ja lisäksi kausityön luonteisuuskin voi siihen vaikuttaa. Isoilla työntarjoajilla on laatujärjestelmän kriteerit niin tiukkoja, joita ei vanhemmilla koneilla saavuteta ja uudella koneella  pääoma kustannukset nostaa käyttökustannuksia ja  muokkauksen hintaa.

    Omat kaivurityöt olen teettänyt tutulla urakoitsijalla ( muokkaukset, tienrakentamiset ja pienet ojatyöt ) tuntiveloituksella, siinä hintataso on jäänyt pienemmäksi kuin kiinteä € / ha, ja työ on ollut sitä mistä on sovittu, ” näitä yrittäjiä kannattaa vähän hakeakin ”.

    Bakaraga

    Jos ei yhtään velkoja ole, niin kai sillä jotenkin elää. Ainakin siihen asti että koneet on ajettu loppuun. Uusimaan niitä ei noilla tuloilla pysty. Tosin suunnilleen samaan tulotasoon pääsee, kun vaan nostaa työttömyystuet. Yhden tiedän joka viljelee päätoimisesti n. 30 hehtaarin metsät. Aika kituuttamista se touhu on ja naapurit vaan odottaa, että koskas se lopettaa, että sais pellot ostettua. <span lang=”fi”>Onko tarpeen tarkastella pankkien luokituksia <span data-sheets-value=”{"1":2,"2":"https://credit-10.com/fi/vivus-luotto/&quot;}” data-sheets-userformat=”{"2":577,"3":{"1":0},"9":1,"12":0}”>https://credit-10.com/fi/vivus-luotto/ ja vuokrata maa viljelyyn.</span></span>

    mehtäukko

    Kun ostettavat hoitokustannukset kallistuvat, ne joiden taito ja kyky riittää, tienaavat/ saavat omalle työlleen paremman hinnan.

    Jos vielä omat toivomukset osaa toteuttaa, vielä parempi.

    Scientist

    Ulkomaista työvoimaa näyttää olevan nykyisin melkoisesti myös Suomen metsissä. Kävin juuri kävelyllä  lähimetsässä ja siellä touhusi kolme virolaista raivaussahan kanssa. Olivat UPM:n töissä harentamassa kunnan omistamaa metsää. Ilmeisesti tekevät urakkatyötä kun näin pyhänäkin ovat metsässä.

    UPM näyttää hoitavan metsiään siten, että käydään vain kerran raivaussahalla läpi noin  5 vuoden iässä.

    Kurki

    Laskeeko nyt uudistamiskustannukset tämän uuden Risutec PM 160 muokkaus- ja istutuskoneen myötä? Istutus  ei juuri hidasta muokkausta.

    Ainakaan minä en istuta yhtään tainta, jos koneistutushinta ei ole enmpää kuin 200e/ha muokkauksen päälle. Vielä kun mukana oleva taimimäärä riittäisi yhdelle  hehtaarille.

    Jätkä

    Manuaalinen istutus tulee toki kalliimmaksi, kun ihan oikeasti kirjalla teetättää työn. Jos on hyvä konekuski, niin jälki on varmasti hyvä. Istutustyö kuuluu niihin työlajeihin, jotka eivät ole minua kiehtoneet koskaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 97)