Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Rane2

    Tervetuloa joukkoon tummaan, Miäs!

    huski

    Metsäjohtajat valittavat raivauksen ja metsänmuokauksen kustannusnoususta yhtään avaamata ns.kustannusrakennetta mistä kohdalta kyseisissä hommissa on kustannukset nousseet. Uskon ja Olen varma että prosenttuaalisesti eniten on nousseet ns. työn välitys/kate palkkiot lisäksi metsäyhtiöt ovat voimallisesti lisänneet metsän omistajien hoitosopimuspalveluita joiden kustannus rakenteesta ja eduista tai eduttomuudesta ei ota selvää kukaan.Vai onko joku metsäpalvelu/maanmuokkausyrittäjä päässyt nostamaan taksoja  jokavuosi.METSÄYHTIÖT pelkäävät täysin vapaata reilua kilpailua jota Metsähallitus on toteuttanut – homman maksaja päättää säännöt.

    A.Jalkanen

    Onneksi mhy-ketju ja Otso ovat myös mukana kilpailussa metsänhoito- ja hakkuutöistä. Metsämakasiinissa (8/2016 s. 17) Mikko Riikilä kiinnittää huomiota oleelliseen asiaan, joka hieman parantaa ensiharvennuksen taloutta, kun ensiharvennuskuidun hintataso on tunnetusti heikko. Tapaus on Otso-metsäpalveluyhtiön kautta tilattu harvennushakkuu tienvarsi- eli hankintakauppana. Otson kuten mhy:nkin kautta toteutettuna metsänomistaja saa harvennushakkuun korjuukuluista laskun, jonka hän laittaa vuosimenoihinsa vähennykseksi. Pystykaupassa korjuukuluja ei tunnetusti voi vähentää, kun ne maksaa puun ostaja. En ole huomannut että mhy-kenttä käyttäisi tätä argumenttia harvennusten myyntivalttina, mutta olkaapa hyvä!

    Metsuri motokuski

    Onkohan Anneli tuo nyt niin onneksi. Kyllä ne homman osaa niin kuin yhtiötkin. Tehdään puukauppa tilalta ja samalla sovitaan hoitotoimenpiteistä toisessa paikkaa. Tilanne näyttää hyvältä kun puunmyynnistä saa hoitokustannukset katettua. Mutta monikaan ei laske yksikköhintoja mitä todellisia kuluja uppoaa puunostoon ja hoitotoimenpiteeseen.  Kaikista edullisimmin metsänomistaja pääsee kun ei niputa eri asioita toisiinsa vaan kilpailuttaa avoimesti kummmankin.

    Kyllä ne käyttää sitä argumenttia hyväksi. Mutta eihän asia miksikään muutu. Vähennyksen saa vasta siinä vaiheessa kun menon maksaa. Tästä jätkäkin taannoin kirjoitteli. Toisaalta mhy ja Otso välittää puun eteenpäin. Tuskin ne saa siitä sen parempaa hintaa tehtaalla kuin yhtiön oma osto-organisaatio puusta maksaa omille asiakkaille.

    Timppa

    Ratkaiseva tuossa AJ:n ehdotuksessa on tietenkin se, että mikä on tienvarsihinnan-korjuukustannukset ja pystyhinnan suhde.  Esimerkkejä on sellaisistakin tilanteista, että ne MHY:n kustannukset ovat olleet liki sen tienvarsihinnan suuruiset.  Eipä silloin kannata hirveästi mainostaa.  Tietysti silloin tilanne on selvä, jos MHY tekee korjuun kiinteällä hinnalla.

    Jos lopputulos on sama, niin hankintakauppa siirtää jonkun verran veronmaksua.  Ei siis vähennä sitä.  Jos on metsävähennystä, niin sen pystyy hyödyntämään vähän aikaisemmin.  Menovaraus on tietysti suurempi, mutta joutuuhan senkin aikanaan tulouttamaan.

    A.Jalkanen

    Minun logiikallani hankintakaupan korjuukustannus vähentää veronmaksua pääomatulojen veroprosentin verran, koska metsälön verovähennykset eli vuosimenot ovat sen verran suuremmat.

    Timppa

    Eihän Anneli tilanne miksikään periaatteessa muutu.  Nimittäin se hankintahinta on kokonaan veronalaista tuloa, joten siltä osin verotettava tulo kasvaa.

    Puuki

    Kannattaa kilpailuttaa tekijät.Hankintakauppa on pystykauppaa edullisempi myyjälle, jos saa sillä joko paremman katkonnan, paremmat yksikköhinnat tai ajaa/hakkaa itse puut.

    A.Jalkanen

    Kiitos täsmennyksestä Timppa. Tästähän väännettiin pitkään Jovain’n kanssa toisessa ketjussa, että olisiko tienvarsikauppa parempi kauppatapa. Ilmeisesti ei ole.

    Rane2

    Viime talvena MG harvensi  eräällä Ranen palstalla.Naapuritilalla oli Mhy:n savottaa.Hakkasivat sitten muutaman motin minun puoleltani.Korvaus tuli semmoisella laskelmalla jossa oli heidän tehdashintansa ja korjuu ja kuljetuskulunsa sillä naapuritilalla.Kuitupuulle jäi Mhy:llä kantohintaa puolet siitä mitä MG:llä.Pikkutukit ja parrut meni suunnilleen samoihin kuin MG:n kuitu.Tukkia ei ollutkaan.

    Eli  vaikutti että MG:n korjuuorganisaatio on tiukemmassa kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)