Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 97)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Visakallo

    100 hehtaaria täysin uudistamatonta aukkoa on toki harvinaisenpaa ostettavaa, mutta sellaisia 20-30 hehtaarin heitteille jätettyjä aloja alkaa jo olla markkinoilla. Silloin pääsisikin helpolla, jos juuri hakatun aukon pääsisi ostamaan, mutta varjele, kun hakkuusta onkin kulunut jo muutama vuosi, ja ihmisen korkuinen heinä on vallannut koko alan.

    Jätkä

    Periaatteessa metsämaan myyjä / hakkaaja on uudistusvelvollinen. Kyllä heinä tottelee Round Up: pia.

    sitolkka

    Metsän omistaja on aina se uudistusvelvollinen. 30 vuotta sitten olisi kannattanut ostaa pikemminkin Nokian osakkeita kuin kannokkoa.

    Visakallo

    Jos olette tutustuneet tarkemmin nykyiseen metsälakiin, se uudistamisvelvoite onkin  hyvin, hyvin venyvä käsite.

    Visakallo

    Tällä hetkellä on tilanne, ettei neljäsosaa avohakatuista alueista ole uudistettu. Jos nyt onkin joistakin puulajeista ylitarjontaa, niin tilanne voi jatkossa muuttua täysin päinvastaiseksi.

    Jätkä

    sitolkka: ”-Metsän omistaja on aina se uudistusvelvollinen. 30 vuotta sitten olisi kannattanut ostaa pikemminkin Nokian osakkeita kuin kannokkoa.”

    Se metsänomistaja, joka on aukon tehnyt, on uudistusvelvollinen. (muistaakseni)

    Gla

    Omistaja on uudistamisvelvollinen, ei aukon tekijä. Olisihan omituista, jos tilakaupan jälkeen uudistamisvelvollisuus jäisi vanhalle omistajalle.

     

    Gla

    ”Jos nyt onkin joistakin puulajeista ylitarjontaa, niin tilanne voi jatkossa muuttua täysin päinvastaiseksi.”

    Näin on. Lisäksi kysyntä muuttuu nopeammin kuin puun kasvu. Ei liity metsätalouteen, mutta Varsinais-Suomessa ollaan ihmeissään, kun telakalle ja autotehtaalle pitäisi löytää tekijöitä. Hetki sitten oltiin täysin päinvastaisissa tunnelmissa. Metsätaloutta piristää Naantalin voimala, joka valmistuu kohtapuolin. Puuta tullaan hankkimaan n. 100 km säteeltä.

     

    Jätkä

    Korjaan: Metsänomista tai hakkuuoikeuden omistaja ovat uudistamisvelvollisia. Jo avohakkuun jälkeen aukko myydään ennen kuin se on uudistunut, uudistaminen kuuluu ostajalle.

    mettämiäs

    Oliko täällä äsken kisa, kuka on tämän hiekkalaatikon suurin valehtelija? Aika moni näköjään ilmoittautuu tähän kovaan kisaan mukaan…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 97)