Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 97)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Puuki

    Nettonykyarvojen laskenta käy hyvinkin myös metsätalouden apuneuvoksi vaikka muutujia vaihtelemalla. Vai eikö korkoa kannata ollenkaan ottaa huomioon sen takia , että muuttujia on liikaa ? Taloudellisen kannattavuuden arviointiakin on hyvä tehdä vaikka metsänkasvatukseen liittyy toki paljon muitakin arvoja.

    Lainarahalla tuo Harrastelijan esimerkki olisi melkoinen riskisijoitus, koska pitkän ajan lainalle pitää maksaa korkoakin  muutama kymppitonni ennen  puukauppatuloja. Mutta hyvä harrastus yleensä maksaakin jotain, ja kun oikein optimistisesti ajattelee, saattaa se puun hintakin jopa nousta 20 vuoden aikana.

    Lisäys: 20 vuoden aika ensiharvennukseen(50 m³/ha) saattaa onnistua esim. ra-koivulla , mutta vaatii jalostetut istutustaimet siihen.

     

    sitolkka

    Saattaa onnistua, mutta vaatii hyvän aidan tai helkatin hyvää tuuria, jotta kantturat ei eksy palstalle. Aika kalliita hirven ruuaksi noi jalostetut taimet. Pohjoisessa ei kannata koivua edes yrittää istuttaa, siitä porokarja pitää huolen jo ennen hirviä. Koivutukki muutenkin täällä erikoispuun asemassa.

    Planter

    Arvoisa ”Harrastelija”, kiitos tarjouksesta ja kiinnostuksesta metsäpalstaani kohtaan. Ennen kuin jätätte lopullisen sitovan tarjouksenne, pyytäisin huomioimaan muutamia asioita.

    Pastan hinta: On totta, ettei palstaa kannata ottaa ilmaiseksi, vaan siitä kannattaa maksaa käypä hinta. Säästyy lahjaverotus ja muilta sotkuilta. Voisitte yrittää saada palstan hieman halvemmalla esim. 400€/ha.
    Se kelpaisi varmaan verottajallekin. Säästäisitte 10 000€.

    Uudistus: ”äestys+kylvö, 400€/ha”.

    Huomauttaisin, että palsta on lehtomaista kangasta (OMT). Sitä ei voi uudistaa kylvämällä. Ainoa tapa on mätästys ja istutus. Se on tehtävä ensi keväänä, kerralla kaikki, ennenkuin heinikko ja vatukko valtaa kaiken. Itse, yksin, et pysty tekemään istutustyötä, 200 000 taimea istuttamaan. Nykyisestä pokemon talkooväestä ei ole kuin haittaa,  joten tuo 1000€/ha täytyy varata siihen.

    On oikein hyvä, että aiotte tehdä varhaishoidon itse. Siitä saa jopa oikeaa kemeratyötuloa seteleinä, eikä pelkästään laskennallista työtuloa. Teidän pitää kuitenkin elää, maksaa asuminen, ruoka ym.
    Kemeratukien varaan ei elämistä voi laskea, ne muuttuvat jatkuvasti, tulevat joskus, jos silloinkaan. Pitää olla joku muukin työpaikka, josta tulee se varma leipä. Ehdittekö tehdä itse metsätyöt, jos teillä on toinen vakituinen työpaikka ja ehkä kaiken lisäksi vielä puoliso joka sanoo, että viikonloppuna lähdetään teatteriin, sukuloimaan, shoppailemaan ja lomalla Mallorcalle….?

    Tulevat ensiharvennustulot ovat arpajaista, kukaan ei tiedä. Motomies ei ainakaan tykkää 20v ikäisen metsän  ensiharvennuksesta, taisi mennä yläkanttiin tuo arvio m3/€ .
    Korkokehitystä ei tiedä, mutta tuskin korot ainakaan laskevat.

    Sanon vielä rehellisesti, että se metsäautotie pitää perusparantaa. Myin puut kelirikkoleimikkona, tie on piloilla, ainakin 10 000€ pitää varata siihen.

    Ystävällisin terveisin,
    Planter, mti
    (MetsäTalousInhorealisti, ei ihan oikea mti)

    Metsäkupsa

    Jatkan Harrastelijan ja Planterin maakauppa-asiaan hiukan.Taimia 1200 kuusta piisaa,luonto täydentää esim.äestysvakoon  esim.koivua tosi kaukaa.Turha palstalla ruveta odottelemaan hakkuutuloja,vaan reilun kymmenen vuoden päästä myydä muutama määräala,vaikka puolet.Uskon lopun 50 ha jäävän Harrastelijalle voittona,eli ei pääomaa sitoutuneena.Sitä sitten kasvattelee ja perilliset vuosikymmeniä kiittelee hyvästä kaupasta.

    Varhaisperkaus syytä tehdä  ja metsätien korjausta sen verran,että henkilöautolla pääsee raivaamaan.Itselle tuli kerran n.10 ha erillispalsta toisen tilan mukana,ei puut haitanneet ja taimikkokin oli muutama luonnonteippa,siellä täällä.Silloin ajattelin mielessäni,että  en olisi huolinut kuin ilmaisin,mutta oli samaa kiinteitöä kuin päätila.Kaivurin ajatin mättään tekoon ja taimia harvakseen istuttelin,nyt 15 vuotta myöhemmin onnistunut sekametsätaimikko,josta kyllä 25 000  tulisi myydessä nyt.Eiköhön parinkymmenen vuoden päästä taas hinta tuplaantunut.29 vuoden kokemus tilakaupoista ja kokonaisuutena ostot ajanmittaan kannattaneet.

    Ammatti Raivooja

    No jopas pomppas. Täällä isännät on veelly äestämällä omteet ja kun muutama ku on pystyssä ni tarpeeksi hyvin ottaa rauduskoivua. Hirvilläkin on sellanen ähky, että eivät millään jaksa kaikkea syödä. Naapurilla on ollut äestetyssä omt rauduskoivikossa taimikossa nuolukivi ja hirvikamera mistä otti kuvan 7 eri hirvestä 2 viikon aikana. Kyllä tosiaan täällä ainakin saa koivikon omteelle ilman, että kylväis lähes ilmaisia koivun jalostettuja siemeniä. ja kasvaa muuten vattuja ja heiniä.

    Yhen äystetyn omt kankaan istutin kuuselle. Luuletko Planter, että sitä ei tarvitse 2-3 kertaa raivata koivusta?

    Pete

    Olen  kolmekin omt-kangasta uudistanut äestämällä. Pohjana hyvin hienojakoinen hiesu-savi Etelä-Suomessa. Kiviä vain nimeksi. Koe-alalla on kokoa yhteensä 20hehtaaria. Istutus kuusella 2000kpl/ha. Jonkinverran rouste nosteli niitä kuusia. Tuoreen metsäsuunnitelman tietoja: kuusia 1780kpl/ha, ikä 11v, pituus 4metriä, hieskoivua 5000kpl/ha, pituus 1m (ensimmäinen raivaussahakäsittely tehtiin 2014)

    Että onnistuu se näinkin. Kunnon mättäässä kuuset olisivat toki selvästikin pitempiä, mutta nyt ne näyttää kuuset lähtevän pitelemättömään kasvuun, eli 70-90cm tulee joka vuosi lisää.

    No oli tässä yksi nykyisestä normimallista poikkeava juttu. Uudistusalat käsiteltiin glyfosaatilla hakkuuta seuraavana kesänä. Roundupia meni 4litraa/ha ja vettä 200litraa. Ei tullut vesakkoa. Tämä ensimmäinenkään raivaussahaus ei ollut vielä millään muotoa kiireellinen.

    Istutuksen teki puolalaiset opiskelijat ja hyvn sekin meni kun oli itse mukana viisastelemassa. ”Äes-palle” ei ole helpoin istutettava varsinkaan savimaalla.

    harrastelija

    No, tuossa esityksessäni lähdin siitä, että on mahdollisuus tehdä itse kovasti työtä. Näin eläkeläisenä en tuollaiseen urakointiin lähtisi, mutta monella muulla on siihen mahdollisuus; – armeijan kapiainen pääsee parhaassa työiässä eläkkeelle, – työttömiä on maassa liiankin kanssa, – jos palsta on lähellä, niin ihmeen paljon sitä ehtii tehdä normityön ulkopuolella, jos on siihen palava into!

    Laina on tänäpäivänä halpaa ja sitä saa, sen hoitamiseen on oltava vakituinen tulo. Kemeraa sain juuri tuon hintaisena kuin otin esimerkkiin. Äsken tehtiin kankaalla olevaan kesäleimikkoon päätehakkuusopimus. Sen uudistaminen sovittiin tässä tapauksessa äestys+siemennys. Hinta on sopimushinta paperissa.

    pihkatappi

    Kyllä minäkin ostaisin 100 ha:n omt-pohjan 500 euroa/ha, jos ajomatka olisi alle 20 km. työtähän siinä olisi ensimmäiset kaksi vuotta, kun pitäisi saada istutettua niin paljon kuusen taimia, ehkä 1200 kpl/ha ja 50 ha/vuosi. Varhaisperkausta voisi jakaa jo neljälle vuodelle, kun on noita muitankin palstoja hoidossa.. Heinäykseen jos isolla uudistusalalla joutuu, niin sitten tulee kyllä harrastustoimintaa liikaa. Ja se tieasiakin tietysti vaikuttaa paljon. Tuostahan voisi Metsäkupsan ohjeen mukaan löhkaista myyntiin pari 10 ha:n puuhapalstaa kun taimikko on selkeästi vakiintunut.

    Metsuri motokuski

    Löytyyhän niitä muitakin halukkaita kuin allekirjoitanut. Ehkä se aukkopohja ei olekaan arvoton kuten annetaan ymmärtää. Toisaalta jos se on arvoton niin ei kai sillä ole silloin rahallista arvoa. Joten kauppahintoja ei kannattane pohtia millä hinnalla se kannattaa ostaa. Toisaalta 100 ha aukot on aika harvinaisia meilläpäin joten aika siltäkin osin tarjouksesta puuttuu realismi.

    Kyseinen pohdiskelu lähti omalta osaltani viime kesänä kun olin raivamassa eräällä isännällä ja hän totesi että 30 vuotta sitten nämäkin alueet olivat pelkkiä kannokoita ja nyt ne työntää metsää sen kuin kerkiää. Olisi silloin kannattanut ostaa. Isännät tarjosivat niitä pilkkahinnalla sen kun olisi ottanut.

    Planter

    Eiköhän se totuus lyödy pessimistin ja optimistin välimaastosta. Metsäkupsan ajatus on hyvä, sitä voisi ehdottaa nuorille reippaille.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 97)