› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 97)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Lähetetty: 2.1.2017, 13:57

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

    Tekijä
    Pete
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 3.1.2017, 19:15

    Metsämaan hinnassa on päässyt muodostumaan hintakupla. Puhkenee sitten, kun suurten ikäluokkien perilliset myy nämä ns. puuhapalstat pois.

    jees h-valta 3.1.2017, 20:09

    Puuhapalstat vain ovat jo silloin siinä kunnossa että todella sitten niistä vasta muodostuu alan väelle puuhaa jos meinaa puuta niissä tuottaa. Kun se on nähty mitä niissä puuhapalstoissa tapahtuu. Ei yhtikäs mitään.

    Tolopainen 4.1.2017, 05:25

    Se on hyvä, jos ei tapahdu palstoilla mitään, kun puun kysyntä kokoajan hiukan laskee, puuntarjonnan pitäisi vähentyä tai puunhinnoille käy kuten tänävuonna, laskevat ja  kustannukset nousevat. Jonkun tili ohenee. Painopaperimarkkina näyttää supistuvan kolmen prosentin vuosivauhtia, kun tuo trendi on ollut jo kymmennen vuotta, se ei enää pysähdy. Kohta näemme Suomessa suuren paperikoneyksikön alasajon, se tapahtuu varmasti enää vuosi on kysymysmerkki ja jossain vaiheessa Stora ja UPM lyövät hynttyyt yhteen. Puuntuotannon näkymät eivät ole kovin hyvät jos ostajat vähenevät. Tasaista laskevaa harmautta, jos tuottaa teollisuudelle kuitua ei tule rikastumaan. Ei kulupuolella enää ole paljon tehtävissä. Metsänhoidon tekeminen omana työnä ilman palkkaa on alin mahdollinen kustannus ja muiden tulojen sijoittaminen metsänhoidon kustannuksiin. Metsä ei ole enää pitkään aikaan tuottanut realikorkoa uudistamiseen käytetylle pääomalle, laskutaitoiset puufirmat ovat tämän huomanneet ja laittaneet metsänsä myyntiin, heillä on paras tieto alan kannattavaisuudesta.

    kuusessa ollaan 4.1.2017, 09:31

    Ruotsissa jo hetken ovat ensiharvennukset olleet nollatuottoisia, tai rahoitusta vaativaa, siksi siellä metsänomistajien omatoimisuus on nykyisin yleisempää. Meillä on ollut pitkään kehittynyt kupla, jossa erilaisia korjuun kuluja niistämällä yhtiöt ovat voineet maksaa ensiharvennuksista kohtuullista pystyhintaa, nyt se polku on lopussa. On tehostettu korjuuta tehokkaammilla koneilla, jatkokuljetusta suuremmilla rekoilla, tms…

    Itse aiheeseen, mielestäni kun puhutaan taimikonhoidon kulujen nousemisesta 90-luvulta alkaen, mitens nuo käyrät suhtautuvat heikentyneeseen taimikonhoidon tason valvontaan ja kemeran tuloon? Se on totuus, että myöhästyneet taimikonhoidot ovat todella kalliita, kemeralla taas on nostettu vaivihkaa hoitokustannusta, ”mukakorjaamalla” energiapuuta, joka maahan kaatamalla olisi tuottanut vähemmän kokonaistappiota koko ketjussa.

    Planter 4.1.2017, 09:47

    Tein noin kymmenen vuotta sitten 1,5 ha koealan, jossa en tehnyt kaupallista ensiharvennusta, vaan kaadoin maahan ylimääräiset rungot. Syy oli lähinnä se, että kuvio oli hankalassa paikassa ja alttiina myrskytuhoille. Nävertäjien ja muiden tuholaisten pelossa, tein sen tasaisesti kolmena peräkkäisenä vuotena.

    Paha myrsky kaatoi ympäriltä moto-ensiharvennetua puuta 500m3, tältä koealalta muutaman rungon. Ajouria ei ole, ravinteet jäivät puustolle.

     

    Planter 4.1.2017, 10:19

    Joskus aiemmin jo pohdiskelin, onko järkevää istuttaa ”ylimääräisiä” kuusia pelkästään ensiharvennusta varten. Ensiharvennuksessa möyritään koneella juurikäävän saastuttamassa kuusikossa, tehdään ajouria, korjuuvaurioita ja myydään puut tappiolla. Entä jos kuuset istuttaisi vähän harvempaan ja jättäisi ensiharvennuksen pois? ”Jätkä” ainakin nousi oitis takajaloilleen, muita kommentteja ei ole jäänyt mieleen.

    Puuki 4.1.2017, 10:48

    Itsekin otin tuon harvaan istutuksen esille  keskustelupalstallakin ensikerran vuosia sitten.

    Ensiharvennustulot, maaperän kantokyky korjuussa ja puuvalinta eh-vaiheessa oli ne positiiviset asiat,joita täystiheän puuston istutuksia puoltavat toi esille. Mutta varsinkin jos lasketaan nettonykyarvoja, niin ku-taimia kannattaa istuttaa vain minimimäärä. Luonnontaimet lisää usein tiheyttä vielä sen verran, että esim. lakirajalle istutettu taimikko täydentyy norm. tiheyteen. Rehevimmillä paikoilla sitä ei kuitenkaan yleensä tapahdu.

     

    sitolkka 4.1.2017, 11:32

    Metsälle ei pysty laskemaan mitään nykyarvoja. Ei tiedä kuinka monet perintöverot puista maksetaan, mitä kuluja tulevaisuudessa tulee, mitkä ovat kysytyt puulajit ja arvot tulevaisuudessa. Tai edes sitä polttaako puiden hakkaaja tulevaisuudessa mahorkkaa kannon nokalla pravda kädessään. Liikaa epävarmuutta järkevään sijotustoimintaan. Mutta joka arvostaa luontoarvoja, metsästystä sun muuta, niin sellaisella metsä tekee näilläkin hinnoilla tarkoituksensa. Ellei ole pikkurahan puutetta.

    harrastelija 4.1.2017, 12:44

    Teenpä tässä ”Planterille” julkitarjouksen 100 ha:n palstasta, joka sijaitsee lehtomaisella kankaalla:

    Maksan 500 €/ha = 50 000 e.

    Uudistuksen, hoitotyöt ja muu hoidot hoidan sitten itse:

    – ääestys + kylvö, 400 €/ha = 40 000 €.

    + itse teen taimikon varhaishoidon Kemeran avulla, 160 €/ha, työ tehdään useamman vuoden aikana, joten n. puolet tulee > 3 m jolloin hinta on 250 €/ha. Työtuloksi itselle tulee: 8 000 + 12 500 = 20 500 €.

    + 20 vuoden päästä on ensiharvennus: 50 m3/ ha a’ 12 €/m3 = 60 000 €

    Eli menoja on alussa 90 000 € ja hoito- sekä hakkuutuloja 20 vuoden päästä 80 500 €. Noille menoille otettu laina tulee melkein hoidetuksi ensiharvennuksella. Jos Planteri vähän tinkii hinnasta, niin hyvinkin tulee hoidetuksi!  Seuraavaksi saa sitten alkaa suunnitella, että mihin tulevista hakkuista saadut mettärahat sitten sijoittaa!

    Se on tuo asia niin kuin pessimisti ja optimisti: lasi on puoleksi täynnä tai puoleksi tyhjä!

    Tolopainen 4.1.2017, 12:57

    Et pääse ensiharvennukselle kuin vasta 30v päästä, tuli iso virhe.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 97)
1 2 3 4 … 8 9 10