› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10

  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Lähetetty: 2.1.2017, 13:57

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

    Tekijä
    Pete
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • korpisoturi 2.1.2017, 22:34

    Mitäs pahaa siinä on, jos joku sen pikkumetsän haluaa? Monet ovat jo niin luonnosta vieraantuneet, että hyvä kun jengi herää arvostamaan luontoa.

    Ja kyllä hinnoittelu on etelässä järjetöntä. Mutta ei se hullu joka jne..

    Metsärahastot ovat lankeamassa osaltaan tähän. Maksoi mitä maksoi, ostettava on.

    Lisää metsää itsekin haluaisin, muttei hintaan 5000€/ha. ?

     

    Tolopainen 3.1.2017, 06:49

    Aika haastava tilanne metsäpuolella, kun viennistä vielä on suuri osa paperia ja nähtävissä on, että painopaperin tuotanto tullaan ajamaan kuitenkin alas.  Siinä ei ole mitään järkeä painaa nykyisin päivittäisiä uutisia paperille. Kun metsien kasvu tarvitaan tulevaisuudessa nestemäisten polttoaineiden valmistukseen ja muihin biotuotteisiin meillä on panostettu väärään puulajiin eli kuusen. Näissä tuotteissa vain on niin huono kate ja korkeat valmistuskustannukset, että käytännössä puuraka-aineesta ei pysty maksamaan mitään metsänomistajalle. Noo eipä tuo tilanne kovinpaljon muutu nykyisesta monet ensiharvennuskohteet ovat menneet miinushinnalla jo nykyisinkin ja ilman Kemeraa omistaja olisi joutunut maksamaan hakkuusta.

    Planter 3.1.2017, 10:17

    Poliitikko viestiketjussa Metsuri-motokuski lupautui ottamaan ilmaiseksi vastaan pelkäksi aukoksi hakatun metsä-maapohjan:  ”ilmoitan halukkuuden ottamaan kaikki Keski-Suomessa olevat uudistamattomat maapohjat jos niiden arvo on nolla.”

    Antaisiko joku hänelle vaikka aluksi 100 ha hyvää pelkkää metsäpohjaa, hahmotellaan tulevat kustannukset, onko kannattavaa:

    Lehtomainen kangas: 440€/ha verotusarvo 44 000€

    • lahjavero 3900€+4750€ = 9500€
    • uudistus (muokkaus, taimet, siemet, kylvö, istutus) 1000€/ha = 100 000€
    • varhaisperkaus 300€ /ha = 30 000€
    • Taimikonhoito 500€/ha = 50 000€
    • Ennakkoraivaus 300€/ha = 30 000€
    • tien kunnostukset, tiemaksut, ojitukset?
    • hirvituhot, myyrätuhot, torjunta?
    • vakuutus?

    220 000€ vähintään kuluu, ennenkuin päästää ”vuolemaan kultaa” 35 vuoden kuluttua.

    Lisäksi eräät poliitikot ovat ehdottaneet kiinteistöveroa metsälle.
    1% pelkän maapohjan arvosta (44 000€) = 440€ vuodessa = 15 400€ / 35 vuodessa

    Jos vero lasketaan myös puustolle niin kuin eräs talousnero on esittänyt, se nousee  tasaisesti puuston kasvaessa,  ollen lopulta 4000-5000€/vuodessa, eli syö käytännössä kokonaan vuotuisen tuoton.

    35 vuoden kuluttua ensiharvennustulot 500€/ha = 50 000€

    Sitten jo vanhaksi isännäksi vanhentunut omistaja  kuolee ja perillinen maksaa perintöveron. Ensiharvennustuloista verojen jälkeen jäänyt raha tuskin riittää muuhun kuin perintöveroon.

    50 vuoden kuluttua perillinen saa jo toisesta harvennuksesta jotain, mutta koko projektin miinusmerkki on vielä todella pitkä.  Jos perillinen ei ehdi tehdä päätehakkuuta elinaikanaan, seuraavan polven perillinen perii hakkukypsän metsän ja maksaa siitä niin suuren perintöveron, että joutuu hakkaamaan puolet, jotta saa maksettua veron.  Iso hakkuu tarvitaan sillä perintöveron lisäksi pitää maksaa isosta hakkuusta myyntivoittoveroa 34%.

    Ottaisitko ”ilmaiseksi” 1000 ha?  Sitten tarvitsisi kaivaa kuvetta jo 2,2 miljoonalla, vähintään.

    Puuki 3.1.2017, 10:40

    Konekustannusten nousu on korvautunut  puun hintojen alentamisella . Metsänhoitokulujen karsiminen ja edullisempien metsänhoitotapojen käyttäminen, metsän kasvun parantaminen ja kilpailuttaminen niin metsänhoidossa kuin puunmyynnissäkin on niitä keinoja nostaa kannattavuutta,koska puun hinnat ei ole pysyneet normaalin hintakehityksen mukana enää kymmeniin  vuosiin.

    Esim. kuusen rivi-istutuskin voisi olla yksi tapa vähentää taimikonhoitokuluja.Luontaisen uudistamisen käyttäminen sopivilla kohteilla viljelyn sijaan, luontaisen ja viljelyn yhdistelmät , jalostetun taimiaineksen käyttäminen rehevämmillä kohteilla ja keskittyminen tuottamaan vain tukkipuuta on useimmille mo:lle jo tutumpia tapoja.

    Kuitupuun ylitarjonta on jatkunut jo vuosia ja puun hinnat on sen mukaiset. Kiinassakin puu maksaa enemmän kuin täällä  eikä ole jatkuvuuden kannalta hyvä jos ja kun mahdollisuudet hoitaa metsiä ja metsätiestöä vähenee liiaksi.

    sitolkka 3.1.2017, 16:27

    Tämä on ollut kestämätön tilanne jo pitkään. Ihmeellistä, että vaikka metsätalouden kannattavuus on romahtanut, niin jotkut jaksavat puhua vielä kiinteistöverostakin. Jos kulukehitys jatkuu ja työvoima ym. kulut nousee koko ajan, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua tilanne on se, että tukkipuun hinnalla saa nippa nappa pottitaimen.

    Planter 3.1.2017, 16:50

    ”muutaman vuosikymmenen kuluttua tilanne on se, että tukkipuun hinnalla saa nippa nappa pottitaimen.”

    Siihen ollaan kovaa vauhtia menossa. Nyt kuiturungon hinnalla nippa-nappa voi saada istutetun pottitaimen.

    Pottitaimi istutettuna (mätästys, taimi, istutus) = 0,6€.

    Kuiturunko 60l,  10€/m3 = 0,6 €

    Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taiminkonhoito ja ennakkoraivaus. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta.

    Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin?

    Puuki 3.1.2017, 17:26

    ”Kuiturunko 60l,  10€/m3 = 0,6 €

    Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taiminkonhoito ja ennakkoraivaus. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta.

    Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin? ”

    Pitäisi ehkä vielä laskea pieni korkokin ”sijoituksille”, mutta sen lisääminen tekee hommasta nykyhinnoilla jo niin tappiollista, että ei ehkä kannata lisätä.

    Kuitupuun hinta pitäisi olla n. 3 x nykyhintoja korkeampi, että oltaisiin tasapainossa kannattavuuden osalta muun taloudellisen toiminnan kanssa.

     

    Metsäkupsa 3.1.2017, 17:38

    Metsänhoidon kustannusten ja puun kantohinnan kehitys on tällä vuosituhannella ollut erkaneva.Samoin on tilojen hintakehitys,taitaa olla hinnat tuplantuneet kaksituhatluvulla.Kuitupuun hinta koivutukin kera mennyt alaspäin  samaisena ajanjaksona kuin lehmän häntä.Maapohjankin arvo noussut,johtuneekoo vanhasta viisaudesta,että maan valmistaminen on lopetettu.Kokonaisuutena metsänomistaminen on ollut kannattavaa,koska kiinteistöjen arvonnousu on kompensoinnut kantorahatilin taantumisen.

    Planter 3.1.2017, 18:44

    Täältä puuttu nyt se ostomies, joka sanoisi, että ensiharvennus onkin metsänhoitotoimenpide, josta kuuluukin maksaa. Tällainen kommentti tuli minulle. Hän muutti hakkuun nimenkin ”hoitohakkuuksi”, kun selitin, että  en ala myymään alle tuotantokustannusten. Siihen ei osannut enää antaa selitystä, kun kysyin mikä hoitotoimenpide on se, että minä istutan ja hoidan jalostetun taimen ja te otatte sen keskenkasvuisena ja minä maksan.

    ”Kokonaisuutena metsänomistaminen on ollut kannattavaa,koska kiinteistöjen arvonnousu on kompensoinnut kantorahatilin taantumisen.”

    Jotta tämä kannattavuus voidaan realisoida, pitää metsäkiinteistö myydä, eli lopettaa puun tuottaminen —> Kun puun tuottamisen lopettaa metsätaloudesta tulee kannattavaa.

    harrastelija 3.1.2017, 18:54

    Planterilla tuntuu olevan metsäpalstoja myynnissä? Vaiko onko tarkoitus pehmittää palstan myyjiä ostotarkoituksessa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10