Vanhoja ei pitäisi muistella, mutta Reva-Kertulle voisin hieman kertoa asioita 30 vuoden takaa. Elettiin Holkerin hallituksen aikaa 1989. TV-haastattelussa pääministeri kehui hallituksensa saavutuksia ja Suomen huimaa taloudellista menestystä. Kaikki oli erinomaisesti, ainostaan maataloudesta pitäisi ottaa vielä löysät pois. Tutustuin heti tuon haastattelun jälkeen hallituksen uusiin maatalouden tuotannonmuutos-sopimuksiin. Vielä varmistussoitto kunnan maataloussihteerille. Hallituksen tarjous oli niin avokätinen, ettei siitä voinut kieltäytyä. Lehmät korkealaitaiseen ja pellot metsälle! Maksettiin iso korvaus karja- ja maatalouden lopettamisesta, ja vielä kaiken lisäksi pellonmetsityspalkkio kaksinkertaisena! 30-luvun laman lapsena  nähnyt, ja sota-ajan Lottana kokenut äitinikin sanoi silloin, että nyt on maassa sellainen porukka hallituksessa, että tätä ei voi kauan jatkua! – Eikä sitten jatkunutkaan. Minä otin rahat talteen ja toteutin kirjaimellisesti hallituksen toiveen, maataloudesta löysät pois! Pahimpina lamavuosina myytiin sitten kuusitukkeja Japaniin tuplahinnalla tarjottuun kotimaan hintaan nähden. Sitten olikoin jo lama ohi, ja alkoi uudet kujeet.

Kyllä jäi ihan mukavasti, sillä niiden maksatus oli jaksotettu useammalle vuodelle ja niihin pystyi tekemään myös vähennykset normaalisti. Silloin lamavuosina oli myös helppo välttää muita tuloja, ettei veroprosentti noussut.

Hiilinielu ei tosiaan ole välttämättä vuosittaisen hakkuusäästön kokoinen koska osa kasvusta on suojelualueilta ja osa ryteiköistä, joissa suuri osa puustosta lahoaa suht. nopeasti.

Mh:llisesti kestävästi hakatun puun määrä riippuu myös siitä minkälaisista metsistä puut hakataan.  Kasvatusmetsien harvennuksia tekemällä lisätään tukkipuun kasvua kokonaiskasvusta.  Silloin lisääntyy myös pitkäaikanen hiilivarasto tulevaisuudessa. Samoin esim. vajaatuottoisen metsän päätehakkuu lisää hiilen sidontaa.  Vuosikasvu tod. näk  moninkertaistuu n. parin vuosikymmenen kuluessa, jos metsä uudistetaan viljelemällä.

Gla: Hämmästelen edelleen eniten sitä, että ollaan lähinnä kiinnostuneita hakkuiden rajoittamisesta. Ei siitä, miten saataisiin mahdollisimman paljon korvattua fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla. Ja mielellään kotimaisilla.

Tuokin uusiutuva 10 milj.m3 suomalainen enegiapuun vuosittainen määrä, lasketaan samanarvoiseksi päästöksi kuin fossiilisen polttoaineiden päästö.

Eikö se uusiutuvana pitäisi poistaa hiilinielulaskelmista?

Miten energiapuun käyttö siellä maankäyttösektorilla sitten on huomioitu?