› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 96 97 98 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 14.4.2018, 19:44

    Mielenkiintoinen ketju. Uskon oppineeni paljon molemmista menetelmistä. Ohessa yhteenvetoni nykyisestä tilanteesta.

    Vaikuttaa siltä, että ketjun otsikko on asiallinen. Metsäneuvojista saattaa riippua se, milloin kumpaakin menetelmää on syytä käyttää. Metsäneuvojilta taitaa puuttua tietoa ja kokemusta JK-metsään. Ilmeisesti sitä ei ole koulussa opetettu tasa-arvoisena menetelmänä eikä asia ole kiinnostanut työn ohessa, koska valtaosa meetsänomistajista suosii tasailäis-menetelmää. Lisäksi metsäoppilaitoksissa käytetään jopa huonon metsänhoidon esimerkkinä jk-menetelmällä kasvatettua metsäpalstaa.

     

    Aika yleinen käsitys taitaa olla se, että JK-metsä on ”kauniinpi” ja luonnonmukaisempi kuin tasaikäinen metsä.

    Poikkeuksena aiempiin keskusteluihin Jk-kasvatuksesta nyt taitaa olla löytynyt yhteisymmärrys siitä, että määrätyissä tilanteissa jk saattaa olla hyvä ja tuottaa jopa paremman kuin perinteinen menetelmä. Ei toki kuutioita mutta ehkä euroja. Se, ettei uudistus vaadi suuria kustannuksia  uudistamisessa auttaa tilanteissa, jolloin metsän kasvuolosuhteet ovat heikot. Tällöin pienestä puumäärästä jää käteen suurempi  osa kuin tasaikäiskasvatuksessa. Korkotason vaikutuksesta tulokseen en ole löytänyt selkeää yhteistymmärrystä. JK-menetelmässä rahaa ei sitoudu uudistamiskustannuksiin koko kierron ajaksi, mutta metsään jäävän  puuston arvo on korkeapi JK-metsässä. Kumpi on määräävämpi tekijä taloudellisessa mielessä?

    Minulle tuli yllätyksenä se kiihko, jolla jotkut puolustavat tasaikäiskasvatuksessa syntyvää tukkiosuutta paremmaksi kuin jk-kasvatuksessa.  Uskoin jk-kasvatuksessa metsästä poitettavan pääasiassa vain tukkeja. En ole nähnyt selkeää tutkimustietoa asiasta.

    On selvää, että puuston korjuukustannukset ovat jk-metsästä suuremmat kuin tasaikäisestä. Syynä saattaa olla osittain se, että nykyiset koneet on kehitetty päätehakkuuta tai harvennusta varten. samoin konemiehet on opetettu tähän tehtävään,.

    Puun laatua on ketjussa käsitelty vain hieman. Vanha uskomus hitaasti kasvaneen puun paremmuudesta kumottiin monella suulla, mutta mitään tutkimustuloksia ei asiasta esitetty.

    JK-kasvatuksen suurin ongelma on ilman muuta taimettuminen. Selkeitä numerollisia arvioita ei esitetty, mutta paljon samansuuntaisia mielipiteitä. Lienee selvää, että jk-kasvatus sopii ainoastaan kuusen kasvatukseen. Mänty ja koivu vaatinevat vielä uusia ideoita.

    Yhteikuntamme tuki metsätalouteen kohdistuu käytännössä liki kokonaan tasaikäiskasvatukseen. Johtuuko tämä siitä, että jk-menetlmää käytetään vain vähän, vai siitä, että tukipykälät on muotoiltu tukemaan tasaikäiskasvatusta on minulle edelleen epäselvää.

     

     

     

     

    Gla 14.4.2018, 23:44

    UM: ”Metsäneuvojista saattaa riippua se, milloin kumpaakin menetelmää on syytä käyttää.”

    Metsäneuvojista ei riipu yhtään mikään. Vain metsänomistajasta riippuu, mikä menetelmä on tarkoituksenmukainen. Omistajan päätöksenteon tueksi on olemassa monenlaista tietoa ja se tietysti aiheuttaa omat ongelmansa tilanteeseen. Samoin se, ettei omistajalla ole läheskään aina edellytyksiä tiedon perusteella perusteltua päätöstä tehdä. Samanlaista markkinointia on paljon liikkeellä kuin autokaupassa. Huvittavaa on verrata tilannetta 10 vuoden takaiseen keskusteluun, jossa MHY oli kaiken pahan alku ja juuri. Nyt kun rinnalle saatiin kaivattuja yksityisiä firmoja, jk-menetelmän edustajat ovatkin pahimpia huijareita.

    Sellaista tämä on, jos ei katsota nenää pidemmälle, eikä varsinkaan taaksepäin.

    ”Ilmeisesti sitä ei ole koulussa opetettu tasa-arvoisena menetelmänä eikä asia ole kiinnostanut työn ohessa, koska valtaosa meetsänomistajista suosii tasailäis-menetelmää.”

    Suosiolle on varmaan syynsä. Historian tutkimisen voi aloittaa noin sadan vuoden takaa.

    ”Aika yleinen käsitys taitaa olla se, että JK-metsä on ”kauniinpi” ja luonnonmukaisempi kuin tasaikäinen metsä.”

    Nämäkin ovat siitä hauskoja asioita, että kaikki riippuu asioiden painotuksesta.

    Hoidettu jaksollinen metsä on luultavasti kl 02 tai viimeistään kl 03 eteenpäin kauniimpi ja virkistysarvojen osalta parempi kuin jk-metsä. Jaksollisen metsän ongelmana on päätehakkuuvaihe ja siitä seuraava taimikkovaihe. Se kestää saman minkä jk-mainoksissa sanotaan olevan rehevän jk-metsän harvennusväli. Kuitenkaan jk-metsän kauneutta ei esitellä juuri harvennuksen jälkeen, vaan ennen ennakkoraivausta (jolle ei pitäisi olla tarvetta). Vertailu tehdään tottakai aukkoon, ei varttuneeseen metsään. Näin mielipiteitä ohjaillaan. Tulokset huomataan Helsingin yliopiston kyselytutkimuksessa, jossa n. 2/3 vastaajista sekä vastustaa avohakkuita, että pitää tasarakenteista metsänhoitoa hyvänä. Minun päässälaskutaitoni mukaan tuo on mahdottomuus, mutta tutkimuksen tehnyttä WWF:n toimihenkilö Annukka Valkeapäätä kiinnostaa vain avohakkuun vastustus.

    ”Minulle tuli yllätyksenä se kiihko, jolla jotkut puolustavat tasaikäiskasvatuksessa syntyvää tukkiosuutta paremmaksi kuin jk-kasvatuksessa.”

    En tiedä tuosta, mutta minua kiinnostaa tukkien määrä, ei niiden osuus.

    ”Vanha uskomus hitaasti kasvaneen puun paremmuudesta kumottiin monella suulla, mutta mitään tutkimustuloksia ei asiasta esitetty.”

    Miksi uskomuksen kumoamiseen tarvitaan tutkimus? Esittäkää nyt ensin tutkimus uskomuksen tueksi.

    Minusta laadulla tarkoitetaan sitä, että tuote vastaa käyttäjän tarpeita. Ikkunapokia yms. rasitukselle alttiissa paikassa hitaasti kasvanut puu varmasti on parempaa kuin nopeakasvuinen. Kuitenkin suurin osa tukkipuusta menee tavalliseen sahatavaraan, josta ei ikkunoita tehdä. Tällöin nopeasti kasvanut puu ajaa täysin saman asian kuin hitaasti kasvanutkin. Lujuusluokittelussakin tulee lähinnä oksaisuus luokkaa pudottavaksi tekijäksi.

    ”Selkeitä numerollisia arvioita ei esitetty, mutta paljon samansuuntaisia mielipiteitä.”

    Kyse on mielestäni lähinnä siitä, millä todennäköisyydellä laskelmien lähtöarvot eli puuston kasvu toteutuu.  Ilman luotettavaa ennustetta kasvusta on turha tehdä yhtään kannattavauuslaskelmaa.

    ”Mänty ja koivu vaatinevat vielä uusia ideoita.”

    Idea on päätehakkuu, mutta sille on annettu vihreä nimi: Pienaukkohakkuu. Vaihtoehtoisesti Antinpoika keksi siemenpuuhakkuun. Korvaamalla istutus luontaisella uudistamisella eli hidastamalla taimikon alkukehitystä muutaman vuoden verran jaksollisesta menetelmästä yllättäen hävisi jaksollisen ongelmat.

     

    Puuki 15.4.2018, 08:02

    ”Vanha uskomus hitaasti kasvaneen puun paremmuudesta kumottiin monella suulla, mutta mitään tutkimustuloksia ei asiasta esitetty.”

    Hitaasti ja tasaisesti kasvanut puu on lujuusominaisuuksiltaan parempaa kuin liian nopeasti kasvanut. Jatkuvankasvatuksen metsissä kasvavat puut ei kasva tasaisesti vaan lustojen leveysvaihtelu on tasaikäisesti kasvatettua puuta suurempaa. Pari kertaa olen siitä Metlan( v. 2014) tekemästä tutkimuksesta tässä ketjussa maininnut. Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa ihan itse ottaa selvää pitääkö paikkaansa eikä uskoa aina ”markkinointipuheita”.

    A.Jalkanen 15.4.2018, 11:20

    ”Jatkuvankasvatuksen metsissä kasvavat puut ei kasva tasaisesti vaan lustojen leveysvaihtelu on tasaikäisesti kasvatettua puuta suurempaa.” Mistäköhän tämä voisi johtua ja miten ilmiötä voisi estää? Luston paksuus kasvaa puun kasvutilan lisääntymisen johdosta. Voisi ajatella, että jk-mallissa kasvutila lisääntyy tasaisesti eikä hyppäyksittäin, koska harvennuksia tehdään useammin kuin tasaikäismallissa. Tarkoittaako lainattu lause siis sitä, että harvennusreaktio nähdään jk-puun poikkileikkauksessa useammin? Tämä ei välttämättä tarkoita sitä että puuaineen laatu olisi heikompaa. Tasaikäismallissa harvennusreaktio tulee harvemmin mutta voimakkaampana, mikä aiheuttaa puun laadun äkillisen muutoksen tietyissä kohdissa. Ei välttämättä kovin hyvä puun käytön kannalta. Asia vaatisi ehkä lisätutkimuksia, ellei niitä ole jo tehtykin?

    Menninkäinen 15.4.2018, 11:53

    Näyttämällä raivaussahaa sopivassa määrin niille jk- metsän luonnonkuusille, kuusettaimet tuppaa tulemaan luonnostaan liian tiheissä ryhmissä. Niiden laatu ja elinvoima paranisi jos niitä ryhmiä harventaisi sopivasti. Samoin kuin tehdään esim. koivikon aluskasvoksenkin kanssa. Mutta kun hoitotyöt ei tunnu kuuluvan sinne jk- metsän kustannuslaskelmiin.

    Tuossa työmatkalla katsoin yhtä savottaa jossa ilmeisesti yritetään päästä jk- metsän opeilla eteenpäin. Kuviolle jäi kuusikkoa ja vähän lehtipuustoa. Tälläkin kuviolla olisi paljon parempi tuotto potentiaali jos jäävää puustoa olisi joskus käyty vähän hoitamassa. Nyt jääneet kuuset on olleet turhan tiheässä. Riukuuntuneita, mutkaisia ja latvan vaihtoisia. Eikä hakkuustakaan kovin vähäisin vaurioin selvitty. Se seuraavan hakkuun tukkiprosentti saattaa olla yllättävän huono. Tosin ei tuossa nytkään mihinkään huippu prosentteihin kuitupinosta päätellen päästy vaikka hakkaaja oli tuo suomen neljänneksi suurin. Hakattu puusto oli liian pientä hyviin prosentteihin

    Puuki 15.4.2018, 12:39

    Se harvennusreaktion vaikutus vaihtelee mm. puulajin, harvennusvoimakkuuden ja puiden iän mukaan. Siihen laatuun vaikuttaa myös puiden tilajärjestys.

    Laatu heikkenee, jos puut esim. kasvaa pitkään hyvin hitaasti ja sitten kasvupyrähdyksittäin nopeasti. En ole ollut tekemässä tutkimuksia joita on tehty jk:n koealojen mittausten perusteella mutta uskon niitä tuloksia enemmän kuin joitain mutuarvioita.

    Lisätutkimuksia varmaan tarvitaan (kuten on tullut ilmi) esim. puiden taimettumisesta ja alkukehityksestä eli ennen kuin päästään siihen vaiheeseen, josta nyt yleensä aina aletaan laskemaan jk:n kannattavuutta.

    A.Jalkanen 15.4.2018, 13:35

    Ehkä Puukin mainitsemaan juromisilmiöön auttaisi, jos vanhat taimet poistettaisiin raivaamalla, ja tilalle pyritään saamaan uutta tervettä alikasvosta.

    Timppa 15.4.2018, 14:17

    Anneli.  Se alikasvostaimi syntyy useimmiten silloin, kun maata on rikottu niin, että kivennäismaa tulee esiin.  Ilmiön voi helposti huomata harvennusmetsien ajourilla.  Niille syntyy taimia, ei viereen.  Eipä niitä taimia sitten enää myöhemmin synny.  Jos taimia ei ole, niin usein siteeraamassani Tapion vuosikirjassa 1914 kehoitettiin istuttamaan uusia.

    Nykyistä jatkuvan kasvatuksen markkinointia voi verrata siihen miten meille kerrotaan soten ”ihanuudesta”.  Kummassakin on ratkaiseva perusvirhe.  Jatkuva kasvatus ei sovellu biologisista ja taloudellisista syistä.  Samantyyppinen  ongelma sotessakin on.  Sitä ei ole tehty ihmisten tarpeisiin ja rahat kuluu hukkaan.  Mutta kumpaakin yritetään ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

    MaalaisSeppo 15.4.2018, 14:51

    Eikös jk-hakkuissa puuston pohjapinta-ala putoa alle normi harvennusmallien. Käsitykseni mukaan jäljellä olevalla puustolla on tällöin enemmän kasvutilaa kuin jaksollisessa. Eli luston leveys on harvennuksen jälkeen suurempi ainakin jonkin aikaa kuin jaksollisessa, kunnes kasvu hiipuu ennen seuraavaa hakkuuta. Jk -tukissa luston leveys todennäköisesti vaihtelee enemmän kuin jaksollisessa. Tuskin parantaa laatua.

    antinpoika 15.4.2018, 20:09

    Kannattavuutta kumpi nyt oliskaan menetelmistä se eniten euroja tuottava ei tällä palstalla osaa laskea kukaan. Koska asiassa on muuttujia, vaikka tiedämme että yläharvennuksen hinta on 5 euroa motille (tämä on fakta) halvenpaa kuin avohakkuu niin vastaavasti alaharvennuksen hinta on 4 euroa halvenpaa kuin yläharvennuksen.     Tässä tullaan siihen että ei ole juurikaan merkitystä tällaisella hintaerolla, kiertoajan kuluessa tehdään pari alaharvennusta niin asiat on päälaellaan eli jaksollisen hinta meneekin huonommaksi.                 Paras tukki tulee vieläkin niistä harsintajätemetsistä ja valtaisten ojitusalueiden kasvuunlähteneistä ja luontaisesti syntyneistä männiköistä mutta tulossa on metsänviljelyauralla käsitellyt alueet jotka on istutettu männylle, 80-luvulla jopa tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Tulossa on äärimmäisen huonolaatuista puuta, mutkaista ja oksaista ja tukkisaanto vääjäämättä romahtaa ja se näkyy suoraan puunmyyntitulossa. Kun laskette kannattavuutta niin huomioikaapa se että istutusmetsän tukkisaanto on pienempi, niille voidaan laatuharvennuksella jotakin tehdä mutta ei riittävästi. Tietysti lohduttaa sekin että niissä on yleensä kuusen alikasvos mutta eihän se jakolliseen kuulu joten joudutte uudistamaan vajaatuottoisia nuoria metsiä.

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 96 97 98 … 202 203 204