› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 95 96 97 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 12.4.2018, 21:04

    Jatkuvasta kasvatuksesta asiallista siinä mielessä, että kuvataan vanhoja puolikuolleita kuusikoita ja kehityskelvottomia alikasvustoja joista ei ole. Todetaan myös, että kannattaa avohakata ja aloittaa alusta. Tuskin kuitenkaan näistä koealoista on todistamaan jk. heikkoutta.

    A.Jalkanen 12.4.2018, 21:45

    Sopivan sekapuuston alle voi syntyä taimia, mutta niiden kasvu on usein isojen puiden varjossa ja juuristokilpailussa vaikeaa. Pienaukkokaan ei paranna tilannetta olennaisesti.

    Puuki 13.4.2018, 06:06

    En ihan ymmärrä miten jk saadaaan aina kannattavaksi laskelmissa, kun kerrotaan kuinka jk:n voi aloittaa missä tahansa metsän kasvatusvaiheessa kannattavasti (Erkki Lähde kirjoitti jokin päivä sitten sanomalehdessä asiasta) .

    Esim. Pukkalan esityksessä ( oli aiemmin tässä ketjussa ) oli optimoitu metsän käsittelyjä tasaikäisten metsien muuttamisesta j-kasvatuksen metsiksi . Yhdessä esimerkissä oli lähtöpuusto tasaikäinen havupuumetsä, johon jätettiin 150 kpl/ha  puita pystyyn ja niistä hakattiin seuraavan 15 v:n jälkeen puolet pois ja 30 v:n päästä loput sp-hakkuina. Jos ko. homman laskee vaikka 5 % korolla, ( 30 vuoden päästä) niin on syntynyt jk:n taimikko, ja tappiota esim. kylvöön verrattuna   n. 2300 € /ha. Siis jk metsässä on erirakenteinen (taimikko)metsä ja tasaikäisessä ensiharvennusvaiheessa oleva metsä. Siitä voi laskea eteenpäin kumpi käsittelyvaihtoehto on kannattavampi.

    Timppa 13.4.2018, 09:35

    Sama minua ihmetytyttää.  Nimittäin nämä Pukkalan virtuaalimallit.  Toisaalta asia on täysin ymmärrettävä.  Pukkalahan on jatkuvan kasvatuksen metsähoitoa myyvän yhtiön hallituksessa.   Eli kyseessä on Pukkalan bisnes, jota hän tukee Yliopiston arvovallalla.  Olisi MOT-ohjelmalle tutkittavaa.

    Noista kannattavuuslaskelmista vielä.  Niissähän oli lähtökohtana, että jatkuvan kasvatuksen metsissä ei taimikoiden aikaansaamiseksi tarvitse tehdä mitään.  Jo vuonna 1914 Tapion vuosikirjassa kerrottiin, että tarvitsee tehdä.  Nimittäin täydennysistuttaa ja perata.  Niiden huomioonottaminen romahduttaisi vertailun.   Tontutkohan Pukkalan taimikot hoitavat?  Ainsakin hänen juttuihinsa uskovat ovat yhdenlaisia tonttuja.

     

    Reima Ranta 13.4.2018, 10:56

    Rauhoittukaa, molemmissa menetelmissä on ongelmansa. Keskittykää mieluummin siihen, kuinka kumpaakin menetelmää voi kehittää. Vaihtoehdot ovat sallittuja. Kukin metsänomistaja itse päättää omista lähtökohdistaan mitä menetelmää käyttää ja pulinat pois.

    Maapohjia on joka lähtöön, lämpösumma muuttuu Suomen mitalla rajusti, laskentakorkoon ei ole yhtä totuutta jne. Taloudellisestikaan ei ole yhtä vastausta, muista arvoista puhumattakaan. Puuntuotos voimaperäisellä jaksollisella kasvatuksella on parempi, olosuhteista riippumatta, mutta kannattavuuden tae se ei ole.

    Timppa 13.4.2018, 12:07

    Selvähän on, että nykylain mukaan metsänomistajalla on oikeus mutta myös vastuu hoitaa metsäänsä kunnolla.  Haastavaa on kuitenkin se, että jatkuvasti esitetään mediassakin jatkuvan kasvatuksen puolesta paikkaansa pitämättömiä väitteitä.  Epäilemättä tarkoituksena johtaa kuulijaa tai katsojaa harhaan.

    Tuo Kouvolan Hannelen metsästä kertonut juttukin olisi varmaan saanut erilaisen sävyn, jos olisi muistettu mainita tuulituho- ja kuivumisriskistä ja niiden mukanaan tuomasta kirjanpainajariskistä.  Niistähän Timo Silverkin mainitsi edellä olleessa linkissä.  Tai siitä, että aluskasvullisuutena syntyneillä kuusentaimilla on moninkertainen riski saada juurikääpä istutustaimiin verrattuna.  Näitä riskejä ei muuten ole millään tavoin hinnoiteltu Pukkalan virtuaalilaskelmissa.

    Lähetin Ylelle palautetta asiasta ja pyysin, että tekevät objektiivisen jutun metsänkasvatuksesta.  Saa nähdä koska sellainen ilmestyy kuvaruutuun.  Vai ilmestyykö?

    Puuki 13.4.2018, 12:34

    Asiaperustein saa arvostella jk:takin varsinkin koska selvästi sitä yritetään toisinaan mainostaa paikkaansapitämättömillä väitteillä.Niinhän sitä arvostellaan muitakin metsäpuolen ”ilmiöitä” ja metsänhoitotapoja.

    Jk:n kehittäminenkin alkaa siitä, että aluksi otetaan huomioon sen käytännön rajoitteet mahdollisimman realistisesti.  Esim. taimettumisessa on muutamia asioita, jotka unohtuu usein jk:sta puhuttaessa : Taimien ryhmittäisyys (tilajärjestys ja sen vaikutus kasvuun), taimien riittävä syntyminen/lisäys tarve ,  hidas kasvu ja tyvilahon vaikutus kiertoaikana jää yleensä pois laskuista. Kaikki oletetaan vain onnistuvan hyvin ilman lisäkustannuksia.

    Jk:sta mainostetaan myös hyvänä laatupuun kasvatustapana mutta tutkimukset ei sitä tue (ainakin v. 2014 tehty Metlan tutkimus osoitti päinvastaista).

     

     

    Jovain 13.4.2018, 17:30

    Tuskin jk:lla on tulevaisuutta vanhoissa kuusikoissa, todetaan Mielikäisen videolla. Toinen on valopuut. Tuskin onnistuu sekään, ilman huomattavaa aukkoisuutta tai taimistoja vapauttavia kaistaleita. Ongelma on myös tuhot ainakin eteläsuomessa, niin kuin on todettu.

    Valopuut eivät taimetu peitteisen metsän alle. Se, että päästään kaivattuun puulajikiertoon on avohakattava. On seikka, josta alan tutkijat tuntuvat olevan samaa mieltä.

    mehtäukko 13.4.2018, 18:14

    Ne käytännön rajoitteet!

    Jos ilmasto-olot olisivat 20-vuotistakaiset jossa kesät kesiä ja talvet talvia. Ja etenkin syksyt ja keväät selkeitä. Maat ensin routisivat kunnolla ja lunta se ”sopiva” kinos.Mutta onko näin?

    Korjuukelit olisi jk ensimmäinen edellytys. Toinen ehto ja arvioitus on kantohinta…

    Jovain 14.4.2018, 16:21

    Tottahan jk. palvelut maksaa enemmän ja vähennetään kantohinnasta. Tuskin kuitenkaan jk. osalta, kuin muutenkaan, metsäklusteria tullaan ylläpitämään palvelujen varassa. Myös metsänomistajalla pitäisi olla mahdollisuus vastapalveluun. Tällä hetkellä metsäosastot yhteistoiminnassa konemiesten kanssa hoitavatkin klusterin palvelut metsänomistajien puolesta. Toimittavat puuta teollisuudelle ja maksattavat kustannukset metsänomistajalla. Samoin toimitaan metsänhoidossa.

    Lusterin toiminta ei ole kestävällä pohjalla, sillä metsänomistajien osuus työn kuin tuottojen osalta on vähäinen. Ei ole lähellekään sitä mitä se voisi olla. Kokonaisvolyymi kasvaa, mutta metsätalouden tuotto se vaan laskee.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 95 96 97 … 202 203 204