Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • pihkatappi

    Tänään raivailin alikasvoksesta perustettua ”taimikkoa”. Oli täystiheä kuusikko, jossa puut 5 metrisestä 15 metriin asti. Hirvet olivat sarvillaan hinkanneet satoja runkoja ja juurikin niitä isompia, jotka oli pakko jättää, kaikki hirven pökkimät mitä kaadoin, olivat lahoja. Arviolta puolet muistakin pienimmistä rungoista olivat lahoja, terveen näköisistäkin osa oli jo lahoja, alkoi kuitenkin pääsemään jyvälle siitä mikä puu on varmasti laho. On tuo kuitenkin ilmaiseksi tullut tähän asti ja kohta satamottia hehtaarille, mutta noissa oli korjuuvaurioita ja hirvien puskemia liian paljon. Käsittämättömiä alle 4 metrin ajouria, joiden varressa sitten runkovaurioita, lahoa ja lahoa. Välissä oli vedenvaivaamaa aluetta ja lahoa. Eli ei tästä nyt voi muuta johtopäätöstä tehdä, kuin sen että Etelä-Suomessa tuollainen kesäinen traktorilla ajo, sekä älytön hirvimäärä ja ehkä osaamattomuus eivät johda onnistuneeseen alikasvoksen kasvattamiseen. Ensin tuokin näytti erinomaiselta kuviolta, kunnes vähän aikaa oli kantoja tehnyt ja näki runkoja kuvion sisältä päin.

    oksapuu

    Samat on kokemukset, sivulla 90 tuosta jo kirjoitin…

    Oliko runkoja myös kaluttu?

    pihkatappi

    Itse ajattelin että olivat sarvilla vain pökkineet. Työkaverilta kysyin ikäänkuin varmistaakseni, että oliko ne hirvet tosiaan noin kiinnostuneita noista kuusista ja niin se työkaverikin totesi että ovat hanganneet sarviaan ja lahoa oli ollut sielläkin. Hampaitten jälkiä en nähnyt ja nuo pökkimiset olivat suurilta osin vanhoja jälkiä. Alueella ollut isoja mäntyjä päällä ja viereinen kuvio on sitä alkuperäistä metsää, eli  isoja mäntyjä harvassa ja alla jo pitkä kuusikko.

    Ainakin se ongelma tuolla oli selvä, että ajouralla ei ollut mitään jälkiä havutuksesta, eli on kaadettu ilmeisesti vain tukkipuu männyt ja kaikki muu on jätetty. Tuollainen hakkuu pitäisi tehdä ehdottomasti vain routa talvena ja vaurioituneet kuuset pitäisi poistaa mahdollisimman pian, nyt vaikuttaisi että lahoa on jo maaperässä kauttaaltaan. Eli kyllä tuossa varmaan voisi onnistuakin, ei kuitenkaan tälläkertaa.

    Puuki

    Vielä taloudelliseen tulokseen liittyen :

    Lukijain kuvissa (s.3) olevan NNA-laskennalla tehdyn vertailun lähtöarvoja pitäisi muuttaa korjuukulujen osalta. J-kasvatuksen korjuun hinta on enemmän kuin  4 €/kuutio kalliimpaa kuin tasaikäisen päätehakkuun. Oikeampi hintaero on 6-8  € . Sen ja myös jk-hakkuiden tukkiprosentin muutos 70%:sta—> 65%:iin (joka on realistisempi) , muuttaa lopputuloksen tasaikäisen hyväksi myös 4 %.n korkokannalla laskettaessa, vaikka uudistuskulutkin nousisi tavalliselle tasolle (n. 750€/ha, netto).

    Timppa

    Eilen näytettiin Ylen pääuutisissa 20.30 ”jatkuvaa kasvatusta” Kouvolassa.  Sikäli kuin ennätin nähdä, niin kyseessä oli kunnon kuusikko, joka oli yläharvennettu.  Yhtään tainta en nähnyt.  Eihän niitä tietenkään tuollaisessa kuusikossa olekaan.  Omistajanainen esitteli ylpeänä tätä kasvatustapaa.  Puut ajettiin pois parihevosen vetämillä kärryillä.  Maanpinta säilyy jutun mukaan eheänä.  Niin tietysti tapahtuukin.  Kukaan ei ollut kaiketi kertonut tuolle naiselle, että maanpinnan rikkominen on edellytys kuusen taimettumiselle.

    Mitähän tuossa metsässä seuraavaksi tapahtuu?  Tietysti osa puista kaatuu.  Osa kylestyy auringon polttamina ja kuolee.  Pahimmassa tapauksessa aikaansaa kirjanpainajatuhon.  Uutta metsää ei synny.  Että tälläista metsönkasvatusta meille Ylen toimesta opetetaan.

    Jätkä

    Luulenpa Timppa, että tuossa nimenomaisessa kuusikossa ei tapahdu lähitulevaisuudessa mitään. Metsä oli todella siistin näköistä, niinkuin toki oli tavoitekin.

    Kuitenkin ihmettelen voimakkaasti, jos emännälle jäi puukaupassa tulopuolelle rahaa, kunhan maksoi kaikki korjuukustannukset. Luultavasti joutui hieman pistämään omistaan lisää.

    Metsuri motokuski

    Eikös korjuupuolella pyöri Jovainin mukaan miljardeja euroja isännätöntä rahaa. Nythän kulut kohdistuu suoraan metsänomistajalle ja hevosmetsuri saa siitä hyvän elinkeinon. Luulisi että kaikki ovat tyytyväisiä niin Jovain kun ”metsäproffakin”.

    Goofy

    Tässä kaksi asiallista videoa jatkuvasta kasvatuksesta

    Kari Mielikäinen ja  metsänomistajan näkökulma

    sekä tässä tietoa kannattavuudesta diasta 14 lähtien ja tässä toinen esitys.

     

    Jovain

    Mm. Onhan hevosmetsuri hyvä elinkeino siinä kuin motoyrittäjänäkin olet. Kulut kohdistuvat suoraan metsänomistajalle. Korjuukulusi maksetaan lyhentämättöminä isännättömästä rahasta ja ainakin niin kauan, kun metsänomistajat eivät pääse tienaamaan omista rahoistaan.

    Timppa

    Katselin sen ohjelman uudelleen.  Voisin lyödä vetoa hyvän konjakkipullon, että kahden vuoden kuluttua on aika monta kuusta nurin.  Sellaiselta metsä näytti.

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 2,034)