Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • mehtäukko

    Juuri näin kuin Puuki RR:lle totesi.

    Ei todellakaan ole keskustelussa kysymys ehdottomista totuuksien latomisista, vaan tiedon, kokemuksen, todennäköisyyksien jne. turvin kiertää sudenkuopat. Ja kun niissä kuopissa rypeminen liottaa myös rahat pilalle, miksi ei koettaa välttää?!

    Suojelu-asiat eivät sinällään oudoksuta. Omaan koipeensa ja meidän yhteistä alaamme ampuvat sivulliset rakkikoirat sen sijaan suivauttavat. Ruuti on oikeutetusti kuivaa, kun…

    A.Jalkanen

    Se on sivullisten toimenkuva että kritisoivat, ja metsäalan pitää toimia niin että se kestää kritiikin. Aarre-lehdessä oli kirjoitus eliöille tärkeistä lehtipuista ja kirjoittajan mukaan peitteisessä metsätaloudessa on paremmat edellytykset lehtipuiden lisäämiseen. Kuten on jo moneen kertaan todettu, ratkaisevaa ei ole metsänhoitomalli vaan halu ja tahto. Avohakkuumallissakin on mahdollisuuksia säästää lehtipuita ryhmiin ja ei-avohakattaviin metsäkuvioihin. Toki pienilmasto on peitteisessä metsässä aivan erilainen ja vaateliaimmat lajit eivät säily säästöpuuryhmissä.

    Pete

    En kyllä ymmärrä miten lehtipuun, tai lahopuun, osuus jk-malliin hoidetussa metsässä ainakaan lisääntyisi ellei asiaan erikseen kiinnitetä huomiota. Eli siis niin että metsässä halutaan pitää tietty lehtipuun osuus. Eikö jk:n aivan keskeinen ajatus ole poistaa niitä puita joiden arvo ei enää kasva arvokasvun muodossa ja kuidusta tukkiin siirtymää ei enää ole? Tai ei ole ollutkaan vaikkapa haavan ja lepän ollessa kyseessä. Nämä mahdolliset ylispuu-lehtipuut poistetaan seuraavassa hakkuussa, ennen lahopuujatkumon syntymistä, kun alla on kehittymässä tukkipuupotentiaalin puita.

    Lehtipuuosuuden lisäämiseen on paljon paremmat mahdollisuudet jaksollisen kasvatuksen malleissa. Myös mahdolliset jättöpuuryhmät voidaan varmemmin jättää kehittymään luonnontilaan. Ja jos siirrytään malleista vallitsevaan todellisuuteen niin ainakin Etelä-Suomessa on jo pitkään eletty lehtipuumetsien tai ainakin sekametsien renessanssia. Ei niin että sitä olisi suunniteltu vaan niin on vain käynyt. Tämä ei tietystikään kelpaa tietyille tahoille kun asiat ovat sitten vasta oikein kun ne säännelty lailla tai oikealla sertifikaatilla.

    Jätkä

    Kyllähän jaksollisessa kasvatuksessa pääsee lehtipuuta lisäämään oikein mukavasti, kun livauttaa aukon, äestysmuokkaa sen vaikka ristiin hyvänä koivun siemenvuoden alkukesänä ja odottele jonkin aikaa. Takaan, että on lehtipuuta ihan vaikka hirvetkin söisivät.

    Puuki

    Taitaa olla peitteisen metsätalouden lehtipuun kasvatuksen lisääntyminen samalla lailla hataralla pohjalla kuin laadukkaan tukin kasvattaminenkin.   Luontaisen uudistamisen kohteilla esim. kaksijaksoisen kuusi-koivumetsän kasvatus lisää paremmin lehtipuuta. Samoin koivujen  kasvatus kuusikossa lisäpuina. 10-20 %: n koivuja ei heikennä kuusikon tuottoa, sopii hyvin talousmetsiinkin.

    Tietysti voi kasvattaa lehtipuita jatkuvasti jos hakkaa ne ainoat puolivarjopuut , jotka mahdollisesti uudistuu alikasvoksina eli kuuset pois. Sopii puistometsiin ja jalopuuta kasvaville alueille.

    puunhalaaja

    ”Tietysti voi kasvattaa lehtipuita jatkuvasti jos hakkaa ne ainoat puolivarjopuut , jotka mahdollisesti uudistuu alikasvoksina eli kuuset pois.”

    Teen juuri noin myrskyn tekemässä aukossa. Leppää ja haapaa jää kasvamaan, kuusista saa oivaa materiaalia riukuaitaan.

    Merkittävimpänä haittana se, että naapuri piti toiminnan havaittuaan mua entistäkin hullumpana kaupunkilaisena.

    Jovain

    Omistajaohjausta ja asiantuntijapalveluita, siinäpä se metsälehden rooli tuntuu olevan. Luuppi on tiukasti metsäklusterin toiminnassa. Tilaa ei jää paljoa muulle keskustelulle. Ei ainakaan puukaupan ja elinkeinorakenteen muutoksille. Ei metsänhoidon muutoksille. Luvataan kyllä sudenkuopissa rypemistä ja puistometsänhoitoa kaupunkilaisille. Sinäpä ne uusimmat tuntuu olevan. Kannattaa istuttaa se omenapuu.

    Timppa

    Jos luulet Jovain olevan monia ajatuksistasi kiinnostuneita, perusta oma lehti.  Netissähän se on ilmaista.  Miksi pitäisi muuttaa toimivaa systeemiä vuosikymmeniä taaksepäin vain siksi että muutama tyyppi niin haluaa?  Miksi siis lehden pitäisi muuttaa linjaansa?  Nythän siitä saa hyvää ja paikkaansapitävää tietoa.

    Tosiaan puiden istuttaminen on mukavaa.  Istuttamisen mahdollistaman tehokkaan metsätalouden lisäksi on mukava seurata taimikoiden varttumista metsiksi.  Siinä tuntee todella aikaansaaneensa jotain, mikä vaikuttaa vielä vuosikymmenten päähän.  Vielä parempi tilanne on, kun on lisäksi perannut taimikon pari kertaa.  Voi todeta, että on osaltaan osallistunut tämän maapallon tilan parantamiseen.  Samoin kuin Suomen kansantalouden edistämiseen.  Ryhdypä Jovain näihin puuhiin.  Olisit paljon onnellisempi ja tyytyväisempi.  Ei tarvitsisi valitella täällä.

    Metsuri motokuski

    Minusta kyllä metsälehti on tuonut aika hyvin esille näitä erilaisia metsänhoitotapoja. Jos nyt painotus on jaksollisessa kasvatuksessa niin eihän se sulje pois sitä etteikö muusta ole kirjoitettu. Kuten tuossa Timppa totesi niin lehden voi aina perustaa jos tuntee että on sellaista asiaa kerrottava josta ei tarpeeksi informaatiota rakenneta. Menstyminen sitten kertoo onko viestille tilausta.

    Noista jk-metsien lahopuista sen verran että niitähän pyritään siellä lisäämään keinotekoisesti mm tekopökkeloillä. Näitähän ei jaksollisessa niinkään suosittu ainakaan aiemmin. Nykyään teen niitä silloin kun on sopiva haarapuu ja tyvestä ei saa myyntipuuta tehtyä. Se on totta että jos tekopökkelöitä ei tehdä niin lahopuuta ei juurikaan ole enemään jk-metsissä.

    Jovain

    En ole Timppa lehden linjaa muuttamassa. Sehän muuttuu sitä mukaa kun klusteri etenee, eikä suinkaan taaksepäin. Minähän teen näitä samoja hommia kuin sinäkin teet ja noudatan vielä samoja periaatteita kuin sinäkin noudatat. Olet kertonut noudattavasi metsän uudistamisessa myös luonnonmukaisuutta (se toinen linja) ja olet suojellut metsää. Niin minäkin olen tehnyt.

    Mistä se oikein kiikastaa, jos metsätaloutta pyritään viemään eteenpäin enemmän metsänomistajan lähtökohdista. En tuota osaa epäillä, siellä se mörkö piileksii ja on puukaupassa ja  elinkeinorakenteissa, ennemmin kuin metsänhoidossa.

     

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 2,034)