Käytännössä ne viisaammat ovat niitä metsänomistajia jotka aktiivisesti jk.a tekevät sekä motokuskit jotka ovat asiaan perehtyneet ja kouluttautuneet. Näiltä kaikilta olen saanut tietoa tuloksista ja miten nämä käytännössä on työn toteuttaneet. Mikään tutkimus ei auta jos joku ei rohkene edes kokeilla ja tutkimus tulee aina jälkijunassa,   tosin ne sitten vahvistavat käsityksiä. On näköjään alueita Suomessa joissa jk on selvästi lyönyt itsensä läpi eikä ne enää niin kokeiluita ole, eräskin motokuski kertoi muutama viikko sitten että hän on hakannut jk leimikoita lokakuusta lähtien, sehän osoittaa että hakkuu on onnistunut . Menkää katsomaan niin käytännössä näette.

Tutkimuksia on tehty myös niistä asioista, jotka ei puolla jk:n toimivuutta Suomessa.

Esim.  Metlan kestokoealatutkimus on osoittanut kuusikoiden taimettumisen hitaaksi (keskim. 42 v. 1,3 m pituuteen). Ensimmäinen tutkimus jatkuvankasvatuksen tukkipuun laadusta on tehty Metlassa v. 2014. Se ei puolla niitä käsityksiä, että laatupuun kasvatus jk:lla onnistuisi hyvin. (Niitä tutkimuksia voi vaikka googlata, jos haluaa varmistaa asian).

Kannattavuuslaskelmat NNA:n avulla osoittaa kyllä , että joissain tapauksissa jk olisi kannattavampaa kuin tasaikäinen kasvatus. Mutta kiertoajan kokonaiskasvu jää aika paljon jälkeen tasaikäisestä viljelyn jalostushyödyn ja maanmuokkauksen antaman edun vuoksi. PPA:n laskeminen alas jk:ssa vähentää myös kokonaiskasvua jonkin verran lisää.

Arvokasvun parempi hyödyntäminen lisää jk:n tuottavuutta mutta samaan suuntaan vaikuttaa yläharvennuksen tekeminen 2 harvennuksessa tasaikäiseen ku-metsään. Se parantaa tasaikäisen kannattavuutta verrattuna alaharvennukseen.

Kaiken kaikkiaan kun summaa jk:n plussat ja miinukset, niin väkisinkin päätyy johtopäätökseen, että se sopii parhaiten maisema-/puistometsiin ja valmiiksi siihen sopiville erirakenteisille turvemaille ja joissain tapauksissa myös kangasmaille (= tyvilahoa ei ole ja metsässä on valmiiksi erirakenteisuutta ja taimia riittävästi + maapohja sopii kuusen kasvatukseen).

Metsänviljelyn kannattavuus ei monen prosentin korkoa kestä. Eikä se muutu piiruakaan siitä etsimällä jk:n, kanankasvatuksen, kauranviljelyt tms. huonoja puolia.

Minä en olisi metsiä kyennyt rahattomana ostamaan ilman avohakkuita ja metsänviljelyä. Siemenpuustollakaan ei taloudellisesta syystä voinut pinta-alaveron aikana uudistaa, koska siitä ei olisi saanut tarpeellista verovähennystä, jolla sai ”tapettua” pinta-alveron, kunnes puunmyyntivero alkaa. Pinta-alaverolle mahdollisimman puustoisia metsiä ja puita nurin verottomasti niin paljon kuin laki sallii ja avohakkuille  välitön metsänviljely järkevin kustannuksin. Oneksi sentään usein sai suoraan yrittäjiltä asialliseen hintaan maanmuokkauksen ilman välikäsiä ja siihen kylvö kohtuullisella siemenmäärällä oikeisiin paikkoihin käsin kylväen. Uudistuksen hinta 200 e/ha + tunti pari omaa työtä/ha. Verotus on omalla kohdallani näytellyt hyvin ratkaisevaa roolia niin metsän ostoissa kuin myynneissäkin.

Kuinka kukin korkoja laskee tai on laskematta on tietysti jokaisen oma asia, eikä sen suuruuteenkaan ole mitään yhtä vastausta. Metsätalouskin on niin monen tekijän summa, että joka väittää tietävänsä ehdottoman totuuden, ei ota kaikkea huomioon.

Se on tietysti ihan vilpittömästi hienoa, kun hömppäkymmenellä olevat näkevät kauaskantoisen metsänviljelyn niin ehdottomana totuutena. Vaikka kuolisit huomenna, istuta silti omenapuu.

Suojeluasioiden pilkkaamista paheksun, jota näiltä yhden totuuden esittäjiltä melkeinpä poikkeuksetta saa lukea. Ihminen on lyhytnäköisistä syistä aika taitava pilaamaan tämän ainutkertaisen pallon, joten ei ole ollenkaan pahitteeksi, että sitä jotkut tahot pyrkivät vähän hillitsemään.

” Metsänviljelyn kannattavuus ei monen prosentin korkoa kestä. Eikä se muutu piiruakaan siitä etsimällä jk:n, kanankasvatuksen, kauranviljelyt tms. huonoja puolia.”

Juuri kannattavuuden laskennan perusteisiin niillä jk:n kasvatuksen huonoilla puolilla voi olla vaikutusta. Laskentaprosentti ei ratkaise kaikkea muuten kuin paperilla, jos muita tekijöitä ei oteta huomioon.

Viljelykustannuksiinkin kannattaa etsiä säästöjä, jos kannattavuus ei kestä korkeita aloituskustannuksia. Mutta se voi tapahtua muutenkin kuin j-kasvatuksen avulla.

Suojeluasiat on nykyään tärkeitä useimmille mo:lle. Ennen saatettiin usein lyödä kaikki puut nurin markan/euron kuvat silmissä mutta useimmat ei ajattele samoin enää.