› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 91 92 93 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • antinpoika 7.4.2018, 16:11

    Johan näistä alkaa olla tutkimustietoa joissa jk pärjää varsin hyvin, paikoitellen jopa parempikin. Ennen minä niitä uskon kuin jotakin  Timppaa tms

    Pete 7.4.2018, 16:33

    Antinpoika, saat tietysti tulla vapaasti hurskaaksi uskossasi. Tutkimustuloksia on, sellaisia jotka on laadittu kirjoituspöydän ääressä. Prosenttilasku on veikeää, tulevien kiertoaikojen tuottoprosentti tietysti nousee huippukorkeaksi kun yhtään ei investoida.

    Jovain 7.4.2018, 16:42

    Samoilla linjoilla mehtäukon kanssa. Jk:sta puheen ollen. Kysymys ei kuitenkaan ole mahoista maapohjista. Ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen.

    Jk puoltaa paikkaansa kohteilla, joissa se on olemassa. Jk:ta ei kuitenkaan kannata lähteä perustamaan. Siitä ei yleensä tule mitään. Menee aikaa ja vaivaa ja menetetään jaksollisen tuotoista alempina PPA arvoina jne.  Jk metsä/kohde on syytä olla olemassa, sitä ei saa aikaiseksi esim. nuoria metsiä harsimalla. Laittamalla puut pinoon jk ominaisuuksia soveltamalla. Ei sovellu myöskään jaksolliseen. Näkee usein ja voidaan pitää jopa metsän hävittämisenä. Antoiko metsälaki erivapauksia tässä suhteessa. Jk hakee vielä sijojaan, niin kuin Hermannin uuni, Päätalo elokuvassa.

    Timppa 7.4.2018, 17:44

    Jos Antinpoika et usko, niin perustele missä olen väärässä.  Muuten on turhaa tuuleen huutelua.

    mehtäukko 7.4.2018, 19:31

    Tarkoitin mahoilla maapohjilla tuossa yhteydessä minkä tahansa kasvatusmenetelmän osalta sitä, että laistetaan tavallaan ainakin moraalinen velvollisuus saattaa uusi puusukupolvi alulle.

    Heinittynyt ja vesakon valtaama surullinen aukontekele on maho.

    Metsuri motokuski 7.4.2018, 20:22

    Jovainilta hyvä kirjoitus. Samoilla ajatuksilla ollaan. Noita alkuperäisiä jk-metsiä on vain harvassa nykyään. Uskon että Metsäkeskus ideoi että niitä voitaisiin perustaa jaksollisista metsistä jotta pasiiviset metsänomistajat saadaan myymään puita. Tulokset ovat mitä ovat.

    antinpoika 8.4.2018, 00:28

    En näe mitään syytä perustella mielipiteitäni, ei siitä ole kellekkään mitään hyötyä. Minä en pysty itse minkäänlaisilla laskelmilla osoittamaan  väitteeni todenperäisyyttä ja siksi tukeudunkin viisaampien apuun, minä kyllä tiedän mitä on jaksollinen kasvatus mutta tässäkään sakissa ei kaikki tiedä mitä jk on niin mitä tässä oikein perustellaan.

    MJO 8.4.2018, 00:48

    Johan näistä alkaa olla tutkimustietoa joissa jk pärjää varsin hyvin, paikoitellen jopa parempikin. Ennen minä niitä uskon kuin jotakin  Timppaa tms

    Päinvastaisen tulokseen päätyviä tutkimuksia löytyy huomattavasti enemmän. Vai onko nämä pelkkää valheellista propagandaa?

    Jovain 8.4.2018, 07:40

    Mm. Onhan se porsaan mentävä reikä siellä metsälaissa, mutta ei se poista sitäkään, että korjuuyrittäjä ahneuksissaan pistää puut pinoon, moteista maksetaan. Jäävälle puustolle on suositukset. Suositukset on myös jatkuvalle kasvatukselle, että siinä sitä ollaan niiden suositusten kanssa. Vielä kun niistetään nuorista metsistä. Valvonta jäävästä puustosta tuppaa olemaan puutteellista. Mennään helposti metsän hävittämisen puolelle.

    Huonoa metsänhoitoa on myös kehityskelpoisten taimistojen ennakkoraivaaminen, jota toimenpiteenä perustellaan jopa tulevalla jk. hakkuulla?

    Timppa 8.4.2018, 12:43

    Filosofinen kysymys Antinpoika.  Siis tukeudut ”viisaampien” apuun.   Millä perusteella valitset kuka on ”viisas” ja kuka ei.

    Minulla oli aikanaan esimies, joka painotti, että kaikki asiat pitää tarkistaa vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.  Olen huomannut, että tämä on erittäin hyvä ohje.  Sitä noudattamalla ei mene halpaan.

    Onko jatkuvan kasvatuksen osalla toisistaan riippumattomia lähteitä Suomessa?  Jos yliopiston professori on hallituksen jäsenenä jatkuvaa kasvatusta markkinoivassa yhtiössä, niin ei taastusti ole kyse riippumattomista lähteistä.  Koko tuo jatkuvan kasvatuksen poppoo on tavalla tai toisella kytkyksissä toisiinsa.  Mitähän siitä pitäisi ajatella?

    Riippumattomina lähteinä pidän mieluummin Ruotsissa ja Norjassa tehtyjä tutkimuksia.

    Millä tavoin minä sitten valitsen systeemin, jota pidän oikeana.  Edellä olen perustellut taloudelliset näkökohdat.  Sitten oleellinen kysymys, luontainen uudistuminen.  Sen onnistumisen tai epäonnistumisen arviointi perustuu luonnossa erilaisilla kohteilla vuosikymmenten kuluessa tekemiini havaintoihin.  Voi sanoa, että onnistumisia on erittäin vähän verrattuna tilanteisiin, jossa metsän syntyminen veisi vuosikymmeniä kauemmin.  Mitä pitää ajatella yliopiston professorista joka kertoo, että aukko taimettuu luontaisesti ja on mukana yrityksessä, joka markkinoi tällä tavoin tehtyä metsänkäsittelyä?  Mietipä Antinpoika kriittisesti.  Onko todella kysymys ”viisaasta”, johon voi luottaa.

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 91 92 93 … 202 203 204