› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 90 91 92 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 6.4.2018, 21:58

    Timpan kanssa samaa mieltä. Tulosta voidaan arvioida päätehakkuun, ensi-ja toisen harvennuksen yhteisestä hakkuutulosta, josta vähennetään uudistamis- ja taimikonhoitokulut. Mitään prosenttilaskuja ei tarvita.

    oksapuu 6.4.2018, 22:00

    Mihinköhän Reiman mielestä nyt rahat kannattaa sijoittaa?

    Uudistaminen on ilmeisesti ihan liian kallista ja metsätilakauppakin on jo  myynti puolella?

    Osakkeet on tappiin hinnoiteltu, korot alhaalla ja päivän uutisten mukaan vuokrakämppiä on liikaa ja vuokratulot laskussa.

    Tietysti jos korot nousee niin raha pakenee heti korkotileille. Vaan entäpä nyt , kannattaisiko kuitenkin hieman panostaa metsänhoitoon?

    Jätkä 6.4.2018, 22:14

    Tuosta prosenttilaskun kikkailuosasta tulee aina mieleen Eräs Metsämies, joka teki paljon matkatyötäkin. Eräällä keikalla häneltä oli hävinnyt hattu.

    Äijä teki matkalaskun ja laittoi matkakustannuksiin uuden hatun hinnan. Bumerangihan siitä tuli. Äijä teki uuden laskun, loppusumma oli sama kuin edellisessä, mutta siinä ei näkynyt hattua.

    Pomo tarkasti laskun ja hyväksyi sen, jolloin äijä sanoi, että kyllä siellä se hattukin on, sinä et vain löydä sitä.

    Yhdessä vaiheessa meidän piti tehdä lista käytännössä kaikista töistä, mitä olimme tehneet vuoden aikana. Kollega laski tunteja , eikä saanut viivan alle riittävästi numeroita. Hän funtsaili vähän aikaa ja päättikin laskea ne eri tavalla. Tunnit riittivät hyvin.

    Jos ja kun alkuasetelmat kiskotaan hilseestä, tuloksena voi olla useinkin ihan mukavatkin lukemat. Se, että toteutuuko  ne teoriat, onkin ihan eri juttu.

    A.Jalkanen 6.4.2018, 22:26

    Oikein osuva tarina Jätkällä.

    Jos ajattelee koko Suomen laajuudessa, Haapajärvi voi ikään kuin kuvata keskimääräisiä kasvuolosuhteita.

    mehtäukko 7.4.2018, 08:38

    Puuki : ”Eli yläharvennusta ei kannata tehdä vielä ensiharvennuskuusikkoon.” Ei kannata, ei. Menetelmässähän poistetaan siten juuri ne paraskasvuisimmat…

    Loppujen lopuksi  näyttää vahvasti siltä, että useat kantaa-ottavat eivät niin painiskelekaan laskutikuilla prosenttien kimpussa…?! Menetelmien vertailu sovellettuna suoraan käytännön mahdollisuuksiin ja mahdotomuuksiin lasauttaa totuuden esiin.Sitä ennen tiedon kaivaminen käytännön kentiltä ei ole tyhmyyttä ja joka jättää sen faktan huomiotta, saa valmistautua riskin ottoon ja maksumieheksikin. Siinä käytetään aitoja seteleitä ja hukkaan tärvättyjä vuosia (kymmeniä).

    Kuinka se peilautuu metsätilan pyöritykseen, prosenttien kanssa pähkäily on lillukanvarsissa hipsimistä. En millään jaksa vertuutella asetetun vähimmäistuottoprosentin alitusta tai ylitystä vuosikymmenien pötkössä johonkin toimenpiteeseen, kun tekemistä riittää kasvupaikkaan,kl, puuston tilaan yms. jne jne konkreettisten asioiden avittamisessa (= hoitototoimenpiteet) aivan tarpeeksi. Ja luonto kun tekee siihen lupaa kysymättä omat vikuransa, ne vain korjaillaan harkituin toimin.

    Ja matka jatkuu.

    Joku saattaa vaikkapa yhteiskunnan eri tuin lihotetun päätehakkuumetsän sadonkorjuun jälkeen räknätä laskutikulla, uudistanko kunnolla ja saan taas varman kierron.Tai lasken ja lasken, kunnes prosentit näyttävät kannatusta maholle maapohjalle. Kysymys kuuluukin kestävän metsätalouden harjoittamisesta tai jostakin muusta?

    Timppa 7.4.2018, 10:11

    Ei edes Pohjanmaan huonosti kasvavissa metsissä jatkuva kasvatus kannata.

    Lähtökohta siis kuusikon päätehakkuu 200 m3 tai vastaava määrä harvennuspuuta jatkuvan kasvatuksen metsästä.  Oletus, että kummassakin tukkiprosentti on 70.  Hinnat Metsälehden viimeinen hintatieto (Etelä-Pohjanmaa) pyöristettynä alas tasaeuroiksi.

    Aukosta hakkuutulo/ha 140×60+60×19=9540 €.  Vastaava määrä harvennuspuuta 140×49+60×16=7820 €.  Erotus siis 1720 euroa.  Taimikon perustaminen ja hoito jaksollisessa 2000 €/ha.  Taimikon täydennys ja hoito jatkuvassa 800 €/ha.  Siis tässä ero jatkuvan eduksi 1200 euroa.  Kokonaisuudessaan jaksollisen kasvattaja saa käteensä 520 euroa enemmän (tietysti verolla vähennettynä).  Ei tarvita mitään prosenttilaskua metsänkasvatukseen, mutta käteen jääneen rahan voi sijoittaa vaikka metsäyhtiön osakkeisiin, jossa tuottoa n. 4 %.

    Tietysti tilanne on jaksollisen kannalta vielä paljon edullisempi siellä missä metsät kasvavat hyvin ja päätehakkuutulo on luokkaa 20000 €/ha.  Esimerkiksi Päijänteen MHY:n tilaston mukaan kuusen kokorunkojen viimeinen keskihinta on 55,1 €/m3.  Tarvitaan 363 m3 20000 euron hehtaarihinnan saavuttamiseen.  Jos edelleen oletetetaan jatkuvassa tukkiprosentiksi 70, niin Keski-Suomen hinnoilla jatkuvassa saadaan 363 m3/stä rahaa 254×52+109×16=14592.  Siis n. 5000 euroa/ha vähemmän.  Kun otetaan huomioon taimikkokustannusten ero jatkuvan eduksi, jaksollinen  on 3800 euroa-verot voitolla.  Ihmettelen, että näin selvästä asiasta jaksetaan vääntää.

    Planter 7.4.2018, 10:20

    Tapani-myrsky 2011 teki aivan yllättäen ja pyytämättä jatkuvan kasvatuksen hakkuuta, paljon pienaukkoja ja harvensi paikoin liian harvaksi. Olen niiden alueiden taimettumista seurannut omassa ja naapurienkin metsissä.

    Vielä ei ole tapahtunut nytkähdystä eri-ikäisrakenteisen suuntaan. Aika kauan menee aikaa, ennen kuin pääsee hakkaamaan luvatut 100 kuutiometriä 10-20 vuoden välein. Jospa sadan vuoden kuluttua, ellei ilmastonmuutos ole edennyt niin, ettei kuusi enää pysy pystyssä.

    Puuki 7.4.2018, 11:04

    ” Loppujen lopuksi  näyttää vahvasti siltä, että useat kantaa-ottavat eivät niin painiskelekaan laskutikuilla prosenttien kimpussa…?! Menetelmien vertailu sovellettuna suoraan käytännön mahdollisuuksiin ja mahdotomuuksiin lasauttaa totuuden esiin. ”

    Sitä teorian soveltamista käytäntöön olen itsekin yrittänyt tuoda esille. Ei ne prosenttilaskutkaan silti hyödyttömiä ole, päinvastoin hyviä kannattavuuden arvioinnin apuvälineitä. Mutta  se ongelma niissä on , että helposti voidaan saada jonkin asian painottamisella aikaan  erilainen lopputulos kuin tekemällä jokin oletus toisin.

    mehtäukko 7.4.2018, 11:46

    Ei lakelmien käyttöä voikaan mitätöidä, mutta kuten Puukin viime lause kertoo, siitä on pitkälti kysymys.

    Ja laski miten laskeekin, väärin toteutetut tai laistetut mh- työt poikivat mahdollistamansa loppu tuloksen.

    Jätkä 7.4.2018, 11:57

    Helposti hoidetussa OMT-kuusikossa on 400 runkoa hehtaarilla ja puut ovat yli 31 senttisiä, jopa 45 senttisiä D1,3 – korkeudelta. Silloin jokaisessa puussa on vähintään 1 kiinto runkopuuta. Ken keskimääräinen lustonpaksuus ( ei leveys) – on 5mm, on paksuuskasvu sentin luokkaa / v.

    Jo 60-vuotias kuusi on siis D 1,3 mitaltaan n. 60 senttinen! Kelpaa siitä sorvata viilua.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 90 91 92 … 202 203 204