› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 89 90 91 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.4.2018, 15:37

    Pituusboniteetti oli esimerkissä H100=24 joka vastaa kirjoittajien mukaan suunnilleen Haapajärven oloja, eli Keski-Suomessa tosiaan ollaan. Laskentaesimerkeissä jk tuli kannattavimmaksi, jos metsikössä oli jo valmiina kehityskelpoista alikasvosta. Mielestäni laskentaesimerkeissä eri kasvatusmallien erot lopputuloksissa ovat kuitenkin niin pienet, että jos huomioidaan metsänviljelyn tuoma jalostushyöty ja jaksollisen menetelmän parempi puuntuotos, tulos keikahtaa helposti toisin päin eli tasaikäisen eduksi. Jos taas päätöksenteossa painotetaan voimakkaasti metsän muita hyötyjä kuin taloustulosta, kannattanee valita jatkuvapeitteinen metsätalous.

    Timppa 6.4.2018, 16:06

    Haapajärvi on Pohjanmaata.  Siellä taitavat metsät kasvaa huonosti.  Löytyisikö laskentaesimerkki vaikka Hartolasta tai Muuramesta.

    Onkohan Haapajärvi valittu tarkoitushakuisesti?

    MJO 6.4.2018, 16:24

    Älä nyt Timppa. Pitäähän arvoiksi valita sellaiset, että jk:sta saadaan kannattavampi.

    Puuki 6.4.2018, 17:31

    Aika paljon on vertailuissa ainakin toistaiseksi vielä oletusten varassa (hintakehityksen  lisäksi) esim. korjuuvaurioiden vaikutus ja uudistumisen onnistuminen.   PPA:n pudottaminen alas reippailla ylispuuhakkuilla  vähentää kokonaiskasvua. Kuusi toipuu siitä melko hyvin mutta on silläkin vaikutusta. Jalostushyöty kuusella nykyään n. 15 % mutta sitä voi varmaan hyödyntää myös jk:a käytettäessä. Vai meneekö sitten menetelmät keskenään sekaisin ja laskelmat uusiksi ainakin (?) .

    Tuossa Annelin postaamassa Tapion liitteen esimerkeissä oli mm. yksi mielenkiintoinen tapaus molemmilla tavoilla hoidetun viljellyn alueen laskelma, jossa erirakenteinen oli 3%:n korollakin saatu kannattavammaksi.   Siinä tasaikäinen kohde oli myös harvennettu eh:sta lähtien voimakkain yläharvennuksin . Siis tavallista myöhemmin tehty ensiharvennus .  Mietin että mitenkä tilanne olisi muuttunut (vai olisiko), jos eh olisi tehty aiemmin ja laatu-/alaharvennuksena. Yleensä vasta myöhemmät harvennukset   tehdään tasaikäisissä yläharvennuksina, jolloin kiertoajan kokonaiskasvu pysyy vähän suurempana.

    PS. Löytyi vastauksen tynkääkin tuon kuusikon eh:n yläharvennus asiaan : E-Ruotsissa eh:n yläharvennus vähensi kokonaiskasvua seur. 15-20 vuoden ajan n. 13 % verrattuna alaharvennukseen ( alaharvennuksella 40%,  ja yläharvennuksella 20-25 % pois ppa:sta ) . Eli yläharvennusta ei kannata tehdä vielä ensiharvennuskuusikkoon.

     

     

    antinpoika 6.4.2018, 18:52

    Valmista ja kehityskelpoista alikasvosta yleensä on jos sitä ei ole raivattu pois, raivaamallahan se metsän luontainen kehitys saadaan katkaistua pitkäksi aikaa.                Jos metsä onnekkasti sattuu unohtumaan raivaajita ja alaharventajita niin tuloksena on hyvinkin eri-ikäisrakenteinen metsä. Tarkoitan tässä tuoreen kasvupohjan mänty-kuusi-lehtipuu sekametsiä

    oksapuu 6.4.2018, 19:48

    Täällä etelässä…

    Vaan tuppaa ne alikasvus-kuusikot olemaan jo tuossa joulukuusi mitassa lahoja. Tuo on raivuulla moneen kertaan nähty, empä noista alkaisi uutta metsää kasvattamaan…

    Jätkä 6.4.2018, 20:16

    Haapajärvi on Pohjanmaata.  Siellä taitavat metsät kasvaa huonosti.  Löytyisikö laskentaesimerkki vaikka Hartolasta tai Muuramesta.

    Onkohan Haapajärvi valittu tarkoitushakuisesti?

    – Pohjanmaatahan se. Talousmetsät ovat siellä siinä mallissa, että päätehakkuussa ”oikeita” tukkeja tulee kaksi. Ostajat ovat mielissään, kun tulee vain tyvitukkeja ja terveoksaisia latvatukkeja. Keski-Suomessa tulee hyvin hoidetusta päätehakkuumetsästä järjestään vähintään neljä tukkia ja ostajat ovat keksineet kahdelle välitukille hirsitukki-laadun. Eli täälläkin on tyvitukki ja latvatukki (männikössä) himoittua tavaraa, välitukit on se pakollinen bulkkitavaran aihio.

    Jatkuvasti hakkaavat kyllä pudottavat aika nopeasti yhden tukin pituudesta pois, koska keskittyvät parhaiden puiden poistamiseen

    Pete 6.4.2018, 21:29

    Antinpoika, sinä se vaan toteat että valmista ja kehityskelpoista alikasvosta yleensä on. No tässä on meillä näkemysero. Minun mielestä ei ole, ainakaan yleensä.  Ja jos on niin se on yleensä kuusta enemmän tai vähemmän karulla kasvupaikalla. Tutkimustuloksia ei ehkä ole, ainakaan jk apostolien hyväksymiä, mutta fakta taitaa olla se, että se alikasvos (kehityskelpoinen sellainen) on kuusta ja jos sitä on niin sitä on lähinnä vt – karuhko mt pohjilla. Rehevämmillä se on jo harvinaisempaa. No tämä tarkoittaa että rehevät mt – omt pohjat täytyy pitää huomattavan harvoina jotta alikasvos voi sinne kehittyä. Niin harvoina että keskikasvu Keski-Suomessakin täytyy pitää alle 6 mottia /ha/v tasolla. Tämä on huomattavan vähän kun viljelykuusikossa päästään samalla alueella oikea-aikaisella hoidolla helposti yli 10motin keskikasvuun kiertoajalla.

    Reima Ranta 6.4.2018, 21:29

    Laskentakorko dominoi suvereenisti, kumpi kannattaa paremmin missäkin. Muut tekijät ovat pikkuseikkoja. Korkoa kun muuttaa pari prosenttia, niin kaikki on toisin.

    Korko on vielä metsänomistajakohtainenkin. Toinen tunkee rahansa patjan alle ja toinen maksaa pikavippikorkoja.

    pölkkypää 6.4.2018, 21:36

    En väheksy prosentteja mutta minulle euro on se likvidi valuutta jota tuijotan.

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 89 90 91 … 202 203 204